Pohjois-Pohjanmaan liiton uutiskirjeessä oli artikkeli osallistumisestani Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin istuntoon. Kirjoitin uutiskirjeen sisällön pitkälti itse, joten julkaisen sen tässä blogissani nyt.

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnot pidettiin Palais de l'Europen Hemicycle tilassa.

Tiina Hanhikorven ensimmäinen CLRAE:n täysistunto osoittautui kiinnostavaksi

”Myös eurooppalaiseen politiikkaan tarvitaan aktiivisia nuoria”

Syyskuussa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin (CLRAE) jäseneksi valittu maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston jäsen Tiina Hanhikorpi (ps.). Hanhikorpi edustaa Suomea CLRAE:n kuntakamarissa ja monitorointikomiteassa toimikauden eli vuoden 2026 loppuun asti. Tiina Hanhikorpi osallistui ensimmäiseen kongressin täysistuntoon Strasbourgissa Ranskassa lokakuun puolivälissä. Kolme päivää kestänyt täysistunto oli Hanhikorven mukaan sekä työntäyteinen että mielenkiintoinen.

"Euroopan neuvosto on ihmisille todennäköisesti vieraampi kuin Euroopan unioni ja Eurooppa neuvosto. Euroopan neuvosto on EU:sta riippumaton, 46 jäsenmaan ihmisoikeusjärjestö Euroopassa. Eurooppa neuvostossa puolestaan kokoontuvat EU:n jäsenvaltioiden valtionpäämiehet. Toki EU ja Euroopan neuvosto ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa", hän muistuttaa.

Euroopan neuvoston päätoimipaikka sijaitsee Strasbourgissa ja sen työ perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Ihmisoikeusjärjestönä Euroopan neuvoston päätavoitteita ovat muun muassa ihmisoikeuksien vahvistaminen, syrjinnän ja rasismin torjunta, sukupuolten tasa-arvo, lasten oikeuksien suojelu sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus.

Tiina Hanhikorpi osallistui ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressiin.

Kunta- ja aluehallintokongressin toiminta

Euroopan neuvosto on hallitusten välinen Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö, ja kunta- ja aluehallintokongressi on yksi sen kuudesta toimielimestä. Suomea kongressissa edustavat Hanhikorven lisäksi neljä muuta varsinaista jäsentä, Atte Kaleva, Jani Kokko, Teuvo Hatva ja Christa Carpelan.

CLRAE:n tehtävänä on kunta- ja aluedemokratian vahvistaminen sekä eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan soveltamisen arvioiminen Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Kunta- ja aluehallintokongressi pyrkii lisäksi edistämään jäsenvaltioiden hallitusten ja paikallisen tason viranomaisten välistä poliittista kuulemista.

Kongressi on jaettu kahteen kamariin, kunta- ja aluekamariin. Kongressin työ on lisäksi organisoitu kolmeen komiteaan, joita ovat monitorointikomitea, hallintokomitea ja sosiaalisen osallisuuden komitea. Tiina Hanhikorpi kuuluu kuntakamariin ja monitorointikomiteaan.

"Kuntakamari keskittyy toiminnassaan pääasiassa paikallisdemokratian tilan tutkimiseen ja paikallisvaalien tarkkailuun Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Lisäksi kuntakamari käsittelee yhteiskunnallisia ja kuntatason olennaisia ja ajankohtaisia kysymyksiä", Tiina Hanhikorpi kertoo

Monitorointikomitean päätehtävä on eurooppalaisen itsehallinnon peruskirjan toteutumisen valvominen. Jäsenmaihin tehdään valvontakäyntejä säännöllisesti ja valvontakäynneistä laaditaan maakohtaiset raportit, jotka täysistunto aikanaan hyväksyy. Yhdessä aluekamarin kanssa toteutetaan lisäksi vaalitarkkailutehtäviä jäsenvaltioiden kutsumana, joista niin ikään laaditaan raportit täysistunnolle.

Lokakuun täysistunnossa nuoret aktiivisina

"Lokakuun täysistunnossa käsiteltiin esimerkiksi Suomen maaraportti eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden toteutumisesta. Sen perusteella paikallisdemokratian taso on Suomessa yleisesti hyvä. Suosituksena raportissa kuitenkin esitettiin hyvinvointialueiden taloudellisen itsemääräämisoikeuden ja perustuslaillisen aseman vahvistamista", Tiina Hanhikorpi toteaa.

Suomen lisäksi täysistunnossa käsiteltiin Islannin, Latvian ja Maltan maaraportit sekä Turkin paikallisvaalien tarkkailuraportti. Muun muassa ilmastonmuutoskysymykset, vanhusten yhteisöllinen asema ja nuoret poliittisessa päätöksenteossa olivat kongressin asialistalla. Vilkasta keskustelua käytiin Hanhikorven mukaan myös asialistalla olleista Ukrainan kulttuuriperinnön tuhoutumisesta sodassa sekä Georgian demokratian tilasta vaalien alla.

"Yhteistyö Suomen valtuuskunnan ja kongressin ECR-ryhmän sisällä toimii ja minut otettiin hyvin vastaan. Sain täysistuntopäivien aikana entistä laajempaa perspektiiviä eurooppalaiseen politiikkaan. Erityisen antoisaa oli verkostoitua muiden, eri puolilta Eurooppaa olevien kongressin jäsenten kanssa."

Suurimman positiivisen yllätyksen Tiina Hanhikorvelle antoivat kuitenkin Euroopan neuvoston nuorisodelegaatit. "He olivat todella aktiivisia ja innokkaita puheenvuorojen pitäjiä ja toivat nuorten näkökulman esille todella ansiokkaasti puheenvuoroissaan", hän kiittelee.

Hanhikorven mieleen jäi erityisesti erään nuorisodelegaatin puheenvuoro, joka päättyi sanoihin: ”Sanotaan, että me nuoret olemme tulevaisuus. Mutta emme ole vain sitä, olemme myös nykyhetki”. "Onkin tärkeää, että tämän päivän nuoret innostuisivat yhä enemmän politiikasta. Heitä tarvitaan mukaan nyt, eikä vasta tulevaisuudessa. Osaamista heiltä selvästi löytyy", toteaa Tiina Hanhikorpi.

Puheeni hyvinvointialueiden rahoituksen puolesta 9.11.2024 Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa

Happoradion kappaleessa lauletaan: ”Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla, jotka ymmärrän”. Toivon, että puhun nyt äänellä, joka kuullaan ja käytän sanoja, jotka ymmärretään. Aion puhua sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sen järjestämisestä. Tulen puhumaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueesta Pohteesta, mutta uskon samalla puhuvani myös monen muun hyvinvointialueen äänellä.

En ole Pohteen aluevaltuutettu, mutta sote-palvelujen toimivuudesta kuulen jatkuvasti. Ihmiset ovat tyytymättömiä ja totta puhuen peloissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pelkoa ei vähennä se, että oppositiopuolueen edustajat pistävät jatkuvasti bensaa liekkeihin. Huhuistakin tulee totta ja etusormi osoittaa, ketäpä muutakaan kuin, hallitusta ja hallituspuolueiden edustajia.

Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen taso on joiltakin osin romahtamassa. Jos Pohteen suunnittelemat lisäsäästötoimenpiteet toteutuvat, toiminta tulee vaarantamaan ihmisten mahdollisuuden päästä jopa välttämättömään hoitoon. Vaikka Pohde tekee säästöpäätöksensä itse, se tekee ne pakon sanelemana, koska taloudellista itsenäisyyttä ei hyvinvointialueilla ole. Rahoitushan tulee 90:%sti valtiolta.

Kerron lyhyesti yhden esimerkin elävästä elämästä siitä, miten hyvinvointialueiden kiristyvä talous näkyy perusjanttereille ja -estereille. Eräälle työikäiselle miehelle ei laiteta lonkkaproteesia, koska on linjattu, että se laitetaan vasta 65 vuotta täyttäneille. On katsottu, että säästetään, kun ei tarvitse kallista proteesia laittaa useampaan kertaan. Siksi tämä mies saa toimintakykynsä palauttavan lonkkaproteesin vasta eläkeiässä, johon on aikaa yli 10 vuotta.

Kertomuksia on lukuisia erilaisia, mutta monessa niistä korostuu niin sanottu maakuntamatkailu. Termi on varmasti tuttu monelle tässäkin huoneessa olevalle. Maakuntamatkailussa vanhuksia siirretään vuodeosastolta toiselle pitkänkin matkan päähän ja näitä siirtoja on jopa päivittäin.

Eräskin vanhus maakuntamatkaili 350 kilometriä 4:llä eri paikkakunnalla 5 päivän aikana. Varsinkaan pohjoisessa asuvalle ihmiselle matka ei ole järin pitkä, mutta kun tähän matkaan yhdistää potilaan iän sekä matkojen määrän ja aikataulun, ei voida puhua ihmisen arvon huomioivasta toiminnasta. Tuskin se kovin halpaakaan on.

Meidän pitää muistaa, että ihmiset ajattelevat poliittisten päätösten järkevyyttä aina ensisijaisesti omien kokemustensa kautta. Vaikka valtiontalouden tilanne on lähes katastrofaalinen, ihmiset eivät ajattele sitä. He kaipaavat vain yhtä ja ainoaa asiaa. Toimivia palveluja silloin, kun he niitä todella tarvitsevat.

Vaikka me Perussuomalaiset teemme kaikkemme valtiontalouden tervehdyttämiseksi. Vaikka toimemme ovat täysin oikeutettuja, järkeviä ja jopa välttämättömiä, osa ihmisistä ei toimiamme silti ymmärrä. Säästötoimien välttämättömyys ei mene ihmisille perille, koska oma elämä ja omien palvelujen saatavuus on lähinnä sydäntä. Ja minä ymmärrän senkin.

Vielä muutama sananen Pohteesta. Pohteella tehdään fiksuja säästöpäätöksiä, mutta pakon sanelemana tai valtion ohjauksen alla myös päätöksiä, jotka romuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Ensinnäkin Oulaskankaan sairaalan kohtalo. Jos ympärivuorokautinen päivystys ja sitä myöten myös vaativampi leikkaustoiminta päättyy Oulaisissa, Oulun yliopistollisen sairaalaan kapasiteetti ei tule riittämään potilasmäärän kasvun hoitamiseen. Eihän se riitä edes nyt ja tämä on fakta.

Toiseksi Pohteelle on välttämätöntä antaa 2 vuoden lisäaika tarvittavien säästöjen toteuttamiselle. En siis puhu säästöjen perumisesta, vaan puhun niiden määräajan siirtämisestä. Nyt annetussa ajassa on aivan liian kiire, jotta säästöpäätökset voitaisiin tehdä tarpeeksi harkiten ja kokonaiskuva mielessä.

Lopuksi toivon, että tämä viesti välitetään sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle, joka on valitettavasti estynyt saapumasta tähän puoluevaltuuston kokoukseen.

Kiitos.

Loppupuheenvuoroni Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 4.11.2024

Kiitos kaikille esiintyjille ja maakuntapäivien osallistujille. Esitän heti aluksi kiitokset avajaissanoista maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lyly Rajalalle. On aina yhtä mukavaa kuulla Lylyn tarinoita elävästä elämästä menneiltä vuosilta. Kokemusta Lylyltä löytyy vaikka muille jakaa ja kokemuksen myötä hänellä on selvä näkemys siitä, missä mennään tänä päivänä ja mitä tulee tavoitella.

Kiitän myös Kalevan päätoimittajaa Antti Kokkosta, joka on toiminut tänään päivän juontajana sekä Teuvo Pakkalan koulun oppilaita, jotka esittivät meille koulun opettajien säveltämiä ja sovittamia lauluja todella upeasti.

Tänä päivänä Pohjoista ohjelmaa on käsitelty monesta eri näkökulmasta. Mukana ohjelman laatimisessa ovat olleet monet Pohjois-Suomen toimijat. Lämmin kiitos heille kaikesta siitä työstä, jota he ovat tehneet pohjoisen äänen saamiseksi kuuluviin.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen piti meille valtioneuvoston puheenvuoron. Ensinnäkin oli mukava kuulla, että kunta- ja alueministeri Ikoselle oma kotipaikkakuntani Raahe on tuttu kaupunki. Ministeri nosti puheessaan esille muun muassa pohjoisen tärkeyden, infrastruktuurin kehittämisen tarpeen sekä pohjoisen osaamisen ja kasvun mahdollisuudet.

Valtioneuvoston kanslian strategiaosaston osastopäällikkö Harri Martikainen esitteli meille Pohjoisen ohjelmaa valmistelun näkökulmasta. Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelman valmistelu on ollut käynnissä syksyn ajan ja suunnitelma on lähtemässä pian lausuntokierrokselle. Ohjelmassa suunniteltuja konkreettisi toimenpiteitä on todella kiitettävän paljon ja Pohjois-Pohjanmaan tarpeet tulevat myös esille.

Oulun nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jesse Rousu piti meille upean puheen pohjoisesta nuorten silmin. Heti puheen alussa Rousu osui mielestäni asian ytimeen todetessaan, että identiteetin rakentuminen saa meidät jäämään Pohjois-Pohjanmaalle. Jos tunnemme, että kuulumme tänne, me jäämme tänne.

Jan-Anders Perdahl, Norrbottenin maakunnan aluekehityslautakunnan varapuheenjohtaja, kertoi meille Norrbottenin maakunnan terveiset. Norrbotten panostaa investointeihin, joihin liittyy myös haasteita. Näitä ovat esimerkiksi sähköverkon kapasiteetin riittävyys ja liikenneinfrastruktuurin toimivuus. Haasteet tuntuvat olevan monin tavoin samanlaisia kuin Pohjois-Pohjanmaallakin.

Teemu Hostikan, entrance-median perustajan ja luovan johtajan esityksessä oli todella hienoja ja hauskojakin tarinoita Eränkävijät ja Untold Arctic Wars -sarjojen taustoista. Toisaalta Untold Arctic Warsin intro oli myös surullinen muistutus historiastamme.

Pohjoinen tarjolla -pamfletti on monipuolinen kokoelma toimenpiteitä alueemme kehittämiseksi ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Sitä esittelivät hallintotieteen tohtori Raimo Ikonen ja filosofian lisensiaatti Rauno Lämsä, joilla molemmilla on pitkä työkokemus valtionhallinnosta.

Ikonen nosti esiin hallinnon norminpurkutalkoot ja kuntien yhteistyökumppanuudet. Pamfletin esittelyä seuranneessa paneelissa panelisteilta kysyttiin heidän ajatuksiaan kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja vastuista sekä olisiko niistä syytä joustaa. Myös kuntien yhteiskumppanuusmallista keskusteltiin.

Panelistit olivat sitä mieltä, että kuntien on yhä mahdollisuus tuottaa palveluja eri tavoin ja yhteistyötä kuntien kesken voidaan nytkin tehdä. Pitää myös edetä yksi asia kerrallaan ja katsoa myös miten norminpurun kanssa käy.

Pohjoinen tarjolla -pamfletissa Ikonen puhui hyvinvointialueista ja niiden roolin vahvistamisen keinoista. Pamfletissa nostettiin esille lisäksi maakuntakuntakokeilumahdollisuus, johon maakuntaliiton tehtävät siirrettäisiin mukaan. Tulosten pohjalta arvioitaisiin maakuntahallintoa ja sen tulevaisuutta.

Panelisteilta kysyttiin mitä mieltä he ovat maakuntakokeiluajatuksesta ja maakuntahallinnon kehittämistarpeista. Panelistien mielestä maakunta on tärkeä kumppani, mutta maakuntien verotusoikeudelle sanottiin yksikantaisesti ei. Aika ei ole sille vielä kypsä.

Tämän päivän päätteeksi jaettiin myös Pohjois-Pohjanmaa-palkinto, joka myönnettiin eläkkeelle jääneelle pitkäaikaiselle maakuntajohtajalle Pauli Harjulle. Onnittelut hänelle vielä kerran.

Ennen kuin päätän puheeni, on vielä ilmoitusluonteista asiaa. Toivotan teidät tervetulleiksi teatterin lämpiössä alkavalle Pohjois-Pohjanmaan liiton vastaanotolle, joka alkaa heti tämän tilaisuuden päättymisen jälkeen. Ennen tarjoilun alkamista on maakuntaneuvoksen arvonimen luovutus Pauli Harjulle lämpiön puolella.

Vastaanoton taustamusiikista huolehtii Lyly Rajala kvartetti. Tämä kvartetti on esiintynyt aiemmin yksityistilaisuuksissa, mutta esiintymiset ovat laajentuneet vähitellen suurempiin juhliin, kuten tänään täällä maakuntapäivien vastaanotolla viereisessä teatterin lämpiössä. Instrumentaalisolistina toimii kosketinguru Arto Mäläskä ja laulusolisteina pehmeä-ääninen basisti Esa Nyman ja maailmanluokan laulaja Junnu Sipola.

Kiitos teille kaikille.

ALOITE: NUORILLE OPAS KUNTAPOLITIIKKAAN

Nuorten osallistuminen kuntien päätöksentekoon on huolestuttavan vähäistä. Esimerkiksi kesän
2021 kuntavaaleissa 18-24-vuotiaista äänioikeutetuista äänesti vain 35,4 %, kun yleinen
äänestysaktiivisuus oli 55,1%.
Myös nuorten ehdokkaiden ja nuorten valtuuston valittujen määrä on kuntavaaleissa laskenut.
Esimerkiksi meillä Raahessa kuntavaaleissa 2021 valtuustoon valituista oli alle 35-vuotiaita vain
11,5% kaikista valtuutetuista. Meidän kuntapäättäjien on entistä enemmän kuunneltava nuoria ja
saatava heidät mukaan päätöksentekoon.
On nuoria, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta ja päätöksenteosta ja he etsivät tietoa aktiivisesti
aiheesta. Samaan aikaan on myös nuoria, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista,
mutta heille tiedon hankkiminen perinteisiä tapoja, kuten kirjoja lukemalla, ei tunnu omalta ja siksi
se jää. Näille diginatiiveille tietotekniikan hyödyntäminen tiedonhankinnassa on selvästi
luontevampaa.
Aloitteessamme esitämmekin seuraavaa. Raahen kaupunki käynnistää kehittämistyön nuorille
tarkoitetun kuntapolitiikan yleisoppaan laatimiseksi. Opas voidaan toteuttaa esimerkiksi pelinä tai
muuna interaktiivisena muotona. Muun muassa Tartossa Virossa on kehitetty nuorille politiikan
oppimiseen tarkoitettu pelialusta, josta on saatu erittäin hyviä tuloksia.
Paras tapa voisikin olla opinnäytetyön tilaaminen Raahen ammattiopistolta tai
ammattikorkeakoululta. Kun nuoret tekevät nuorille tarkoitetun oppaan, se myös vastaa paremmin
nuorten tarpeisiin ja parhaimmillaan se aktivoisi raahelaisia nuoria yhä enemmän mukaan
kuntapolitiikkaan.
Tiina Hanhikorpi ja Raahen Perussuomalaiset valtuustoryhmä
Seppo Sorvari ja Raahen Vihreiden valtuustoryhmä
Jaakko Kallela ja Raahen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Vuoden 2023 arviointikertomuksen vastineista pitämäni puhe Raahen kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.9.2024