28.1.2025 Ilta-Sanomissa oli hyvä artikkeli tuulivoiman vaikutuksista uuden tutkimuksen valossa. Otsikko kuuluu seuraavasti: Vastatuulessa – Onko Suomi tekemässä kallista virhettä? Tämä on erittäin hyvä kysymys ja koko artikkeli käsitteli mielestäni hyvin ajankohtaista aihetta. Tuulivoimaa kaavoitetaan ja rakennetaan kiireellä vihreän siirtymän nimissä, mutta pahimmillaan se kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Olemme Pohjois-Pohjanmaan liitossa valmistelemassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaa. Prosessi on ollut pitkä ja sen hyväksyminen maakuntavaltuustossa on venynyt. Viimeisin mutka tuli vastaan, kun ELY-keskus antoi lausuntonsa maakuntakaavasta. Lausunnossa nousi esiin useita tuulivoimalle varattuja kaava-alueita, jotka sijoittuvat liian lähelle Natura-alueita.

Maakuntahallituksessa käsittelemme energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaa seuraavan kerran helmikuun kokouksessa, ja tavoitteena on hyväksyä kaava toukokuun maakuntavaltuuston kokouksessa. Tiedän jo pääpiirteissään, millaisia muutoksia kaavaan on tulossa. Mielestäni tärkeimmät ongelmat on uudessa ehdotuksessa korjattu, mutta tilanne elää yhä. Lopullinen ehdotus selviää vasta helmikuussa. Palaan silloin maakuntakaavaan uudessa postauksessa.

Tässä blogikirjoituksessa aiheena on aiemmin mainitsemani Ilta-Sanomien artikkeli ja omia ajatuksiani siitä. Artikkelissa todetaan, että tuulivoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa yhä enemmän paikkoihin, joissa niiden pelätään aiheuttavan vakava huolta luonnolle. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professori Anne Tolvanen on perehtynyt aihetta käsitteleviin ulkomaisiin tutkimuksiin.

Tutkimusten mukaan tuulivoimaloilla on eläimistöön isot vaikutukset. Ei vain tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä, vaan jopa 5 kilometrin etäisyydellä niistä. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa eläimistön populaatiokoon pienenemistä muuttamalla esimerkiksi metsäkanalintujen soidinkäyttäytymistä.

Myös poikasten määrän on todettu vähenevän ja poikaskuolleisuuden kasvavan. Linnut ja lepakot voivat törmätä voimaloihin ja osa eläimistä siirtyy uusiin elinympäristöihin, joissa ne eivät selviä elintilan ja ravinnon puutteen vuoksi. Ekologiset yhteydet kärsivät, jos tuulivoima-alueet sijaitsevat liian lähellä toisiaan. Eläinten elinympäristöt pirstoutuvat ja monimuotoisuus häviää.

Suomen luonnonsuojeluliiton ehdotus tuulivoiman rakentamisesta jo rakennettuun ympäristöön on toisaalta hyvä ja toisaalta huono ajatus. Rakentamalla sinne, missä ihmiset jo elävät, varmistaa sen, että muun muassa luonnonsuojelu-, Natura- ja virkistyskäyttöalueet eivät turmellu.

Kuitenkin valtavien tuulivoimaloiden rakentaminen lähelle asutusta lisää niiden aiheuttamia haittoja ihmisille. Vaikka tuulivoimaloiden melu- ja välkehaitat korostuvat hiljaisessa ympäristössä, eivät ne täysin poistu kaupunkimaisemmassakaan ympäristössä, jossa melua ja valosaastetta on jo valmiiksi. Tuulivoimaloiden matalataajuinen ääni on erilaista kuin esimerkiksi liikenteen aiheuttama melu ja tuulivoimaloiden välke poikkeaa muun muassa tasaisesta katuvalosta.

Melun ja välkkeen lisäksi tuulivoimaloiden lavoista irtoaa mikromuovia luontoon. Suomen ympäristökeskus toivookin nyt rahoitusta, jotta se voisi tutkia asiaa. Tutkimus tulisi mielestäni tarpeeseen, sillä tällä hetkellä irtoavan mikromuovin määrän arvio perustuu täysin siihen, keneltä sitä kysyy.

Esimerkiksi ruotsalaisen Naturskyddsföreningenin Suomen Tuulivoimayhdistys ry - Tuulivoima ja mikromuovi mukaan maan tuulivoimapuistot vapauttavat vuodessa yhteensä noin 0,6 tonnia mikromuovia, kun taas Pelastetaan Suomen luonto ry:n mukaan mikromuovia irtoaa tuulivoimalan elinkaaren aikana noin 30 000 tonnia. Moni virallisempi lähde mainitsee nimenomaan ruotsalaisen tutkimustuloksen luvut, mutta epäilee silti, voiko määrä olla todella niin vähäinen.

Miksi tuulivoimapuistoja kaikesta huolimatta kaavoitetaan ja rakennetaan kiireellä, jopa ohittaen tai vähätellen mahdollisia luontohaittoja? Lyhyesti sanottuna siinä puhuu raha. Tuulivoimayhtiöt saavat kassavirtaa ja kunnat kiinteistöverotuloja. Myös Euroopan unioni ja Suomen valtio haluavat vauhdittaa vihreän siirtymän teollisia investointeja.

Vaikka en ole luonnonsuojelija, ympäristöaktivisti tai mikään mukaan vastaava, toivon silti luonnon säilyvän elinkelpoisena niin kasvillisuuden kuin eläimistön suhteen. Se, että luonto eläimineen säilyy, on myös meidän ihmiskuntamme elämän elinehto. Tuskin me täällä Suomessa maailmaa pelastamme, mutta voimme me vaikuttaa omilla teoillamme siihen, miten elinkelpoisena oma ympäristömme säilyy.

Tuulivoimatuotantoa pitää kehittää niin, että se edistää luontoarvoja. Tuulivoimatuotannon pitää siis ratkaista ongelmia, ei tuottaa niitä lisää. Jos tuulivoimaloita rakennetaan liian yksioikoisesti ja holtittomasti ohittamalla rakentamisesta aiheutuvat muut negatiiviset vaikutukset, se kääntyy lopulta itseämme vastaan.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja mielipide Kotaselän tuulivoimakaavasta

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen kokous pidettiin 19.11.2024. Olin odottanut kokousta paljon, sillä asialistalla oli tärkeitä, suuria asiakokonaisuuksia sisältäviä päätösasioita, joihin halusin olla vaikuttamassa ja tuomassa esille näkökulmiani niistä.

Kävikin niin, että sairastuin ärhäkkään kuumeiseen hengitystieinfektioon. Sahaava kuume, säryt ja keuhko-oireet äityivät sen verran koviksi, että kokoukseen osallistuminen ei ollut fyysisesti mahdollista. En tietenkään halunnut olla muihinkaan samaa tautia levittämässä.

Johtuen kovista oireista olen joutunut tyhjentämään kalenterini kokouksista, seminaareista ja tapaamisista kokonaan. Näin kävi myös maakuntahallituksen kokouksen kanssa. Silti kulutin sängyssäni maaten yhden päivän kahlaten läpi maakuntahallituksen esityslistaa ja sen materiaaleja.

Aion tässä postauksessani puhua energia- ja ilmastovaihemaakuntaavan luonnoksesta, siitä saaduista palautteista ja omista ajatuksistani kaavaan liittyen. Osa lukemistani materiaaleista eivät ole julkisia, joten aivan kaikkea en valitettavasti voi avata tässä. Silti niilläkin on vaikutusta näkemyksiini.

Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaluonnoksen palautteet

Kuten maakuntaliiton Ajankohtaista-osiossa olevasta artikkelista (Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan hyväksyminen siirtyy keväälle 2025 - Pohjois-Pohjanmaan liitto) selviää, maakuntakaavan käsittely viivästyy ainakin ensi keväälle. Syynä on runsas palautemäärä, jonka sisältö edellyttää kaava-aineiston täsmentämistä. Palautekooste on vapaasti luettavissa maakuntahallituksen esityslistan materiaaleista täältä: 2024364-12-19722.PDF.

Palautteita on todella paljon, joten annan vinkin. Lue ainakin ELY-keskuksen lausunnot. Lisäksi myöhemmin tässä tekstissä tulen lausumaan mielipiteeni Kotaselän kaavasta ja tämä mielipiteeni pohjautuu muun muassa Yli-Iin kuntalaisyhdistyksen, ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Paliskuntain yhdistyksen antamiin lausuntoihin.

Maakuntakaava ohjaa vähintään kymmenen tuulivoimalan tuulivoima-alueiden sijoittumista. Sitä pienempiä alueita voivat kunnat kaavoittaa itse. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee jo nyt noin 40% koko Suomen tuulivoimaloista ja liki puolet tällä hetkellä suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista.

On melko selvää, ettei kaavoitus ole aivan helppoa, kun tuulivoimaloille hyvin soveltuvat alueet alkavat käydä vähiin. Vaikka tilaa vielä näennäisesti olisi, on asian laita eri, kun huomioon otetaan ympäristövaikutusten arviointi, ihmiset ja lisäksi myös taloudelliset tekijät. Tilannetta mutkistaa edelleen eri osapuolten erilaiset tarpeet ja toiveet, jotka voivat olla toisistaan hyvinkin kaukana.

Puhtaaseen energiaan liittyy suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Jotta voimme parantaa puhtaaseen energiaan panostavan teollisuuden ja muun yritystoiminnan edellytyksiä, meidän ei pidä kehitystä vain periaatteesta jarruttaa. Tuulivoima tuo kunnille merkittäviä verotuloja, mikä taas edistää kuntien elinvoimaisuutta.

Itse en mielipiteissäni silti asetu lähtökohtaisesti minkään tietyn tahon puolelle. Kaikessa ei voi miellyttää kaikkia, sillä kuten sanontakin kuuluu ”Kun yhdelle kumarrat, toiselle pyllistät”. Mielipiteissäni pyrin kokonaisuuksien hahmottamiseen. Yksi peruslähtökohta minulla kuitenkin on. Mikäli päätöksestä seuraa voimakasta haittaa ihmisille, sitä ei voi päätöksenteossa koskaan ohittaa.

Kun Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaluonnos saapui lausuntokierrokselta, kävi heti selväksi, kuinka stratosfäärien verran kaukana eri toimijat ovat toisistaan kannanotoissaan.

Kunnat, hankekehittäjät ja elinkeinoelämän toimijat haluavat mahdollistavampaa maakuntakaavaa. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että he haluavat vapaammat kädet rakentaa tuulivoimaa minne haluavat maakuntakaavan sitä enempää rajoittamatta.

Sen sijaan esimerkiksi ympäristöviranomaisten antamissa lausunnoissa edellytetään Natura 2000-verkoston suojeluperusteiden aiempaa tarkempaa huomioon ottamista maakuntakaavassa. Käytännössä tämä tarkoittaa tuulivoima-alueiden rajojen tiukentamista ja jopa joidenkin kaava-alueiden poistamista.

Kotaselän tuulivoima-alue

Yksi tällainen mahdollisesti poistettava alue on ELY-keskuksenkin lausunnossa mainittu Kotaselän tuulivoima-alue, joka sijaitsee Oulun kaupungin Yli-Iin kaupunginosassa. Sain tästä alueesta myös sähköpostia eräältä asukkaalta, jossa selostettiin seikkaperäisesti ongelmia, joita tuulivoimapuistosta koituisi alueelle. Aloinkin tutustua tähän nimenomaiseen alueeseen tarkemmin tutkimalla karttoja ja eri toimijoiden lausuntoja.

Kotaselän tuulivoimapuistolle on määritelty 5 kilometrin suojavyöhyke Yli-Iin taajamaan ja Kierikkikeskukseen. Kaavaan tehtiin jo aiemmin rajauksia palautteiden perusteella, mutta siitä huolimatta etäisyys Yli-Iin taajamaan jää 3,5 kilometriin ja Kierikkikeskukseen alle 4 kilometriin. Karjalankylän-Hökänrannan kulttuurimaisemasta etäisyys on lähimmillään alle 2 kilometriä.

Kotaselän suunniteltu tuulivoimapuistoalue on suurikokoinen ja tuulivoimalat voivat olla jopa 350 metriä korkeita. Lähialueille on suunnitteilla muitakin tuulivoima-alueita, joiden yhteisvaikutus yhdessä Kotaselän kanssa on alueelle merkittävä.

Myös maasto on muovautunut Kotaselän alueella niin, että se ei luo näkösuojaa asutukseen, Kierikkikeskukseen tai mihinkään muuallekaan kulttuurisesti tärkeään kohteeseen. Tuulivoimapuistoalue sijaitsee korkealla kohdalla ja maasto on laskeva. Ympäröivä maasto on soista ja pääosin vähäpuustoista.

Kierikkikeskuksen rantaa

Aiemmin tehdyissä selvityksissä on annettu myös suositus vaikutusten lieventämistoimista Kotaselkää koskien. Yksi esitetty lieventämistoimi oli suojavyöhykkeen kasvattaminen, minkä todettiin kuitenkin johtavan siihen, että tuulivoima-alueesta tulisi niin pieni, ettei sitä kannattaisi edes rakentaa. Suojavyöhykkeen kasvattamista tukevat niin maisemalliset tekijät kuin Kotaselän sijaitseminen liian lähellä Natura-aluetta.

Kotaselän tuulivoima-alueen toteutuminen olisi ongelma myös poronhoitoelinkeinolle. Kiimingin paliskunnan porojen laidunalueet sijaitsevat eri puolilla suunniteltua tuulivoima-aluetta ja toteutuessaan tuulivoimapuisto katkaisisi porojen luontaiset laidunkiertoalueet lähes kokonaan. Tästä voisi seurata se, että paliskunnan porojen vasominen ei enää onnistuisi ja poroja voisi ohjautua alueille, joilla niiden ei pitäisi olla. Mitkä olisivat poroelinkeinon harjoittamisen edellytykset tällaisessa tilanteessa?

Tilanne on siis tämä: Oulun kaupungin kiinteistöverotulot ja tuulivoimayhtiön voitot vastaan Yli-Iin asukkaiden asumismukavuus, kiinteistöjen arvo, kulttuurimaisemien säilyminen, Natura-alueen huomioiminen ja poronhoidon elinkeinon harjoittamisen edellytykset. Loppujen lopuksi mielipiteeni Kotaselän kaavan säilyttämisestä tai poistamisesta maakuntakaavasta on selvä ja vahva. Kotaselän kaava tulee poistaa maakuntakaavasta kokonaan.

Tuulivoimaloiden kiinteistöveromalli pidettävä ennallaan