Raahen Seutu haas­tat­te­li kolme kau­pun­gin­joh­ta­ja­eh­do­kas­ta ja juttu julkaistiin lehdessä 12.3.2025. Haastattelussa esitettiin neljä kysymystä, jotka olivat:

1. Miksi olisit hyvä kaupunginjohtaja Raahelle?
2. Missä asiassa Raahe on mielestäsi ylivoimainen?
3. Mitä asioita lähtisit kehittämään Raahessa, mikäli sinut valitaan kaupunginjohtajaksi?
4. Kuvaile, miltä Raahe näyttää vuonna 2030?

Kävin vastaukset läpi ajatuksella ehdokas ehdokkaalta ja niistä heräsi seuraavanlaisia mietteitä:

Petri Härkönen

Härkösestä tulee ensimmäisenä mieleeni toisenlainen näkökulma Raahen kehittämiseen. Uudet visiot ovat erittäin tervetulleita, koska nykyinen toimintamalli ei ole tuottanut tarpeeksi hyviä tuloksia. Härkönenkin nostaa esille SSAB:n, mutta tuo mukaan myös uuden ajatuksen, puolustusteollisuuden mahdollisuudet. Juuri puolustusteollisuus on nouseva trendi maailmantilanteen muutoksen myötä, eikä Raahe ole valitettavasti osannut hyödyntää sen mahdollisuuksia.

Härkösellä on kokemusta talouden tasapainottamistoimista, mikä on Raahelle erittäin tärkeää. Samalla hän kuitenkin katsoo, että Raahen keskusta on heikossa hapessa ja tarvitsee kehittämistä. Muun muassa vanha Raahe on ehostamisen tarpeessa. Palveluista hän ei kuitenkaan maininnut muuta kuin sivulauseessa, vaikka palveluiden säilyminen on kaupunkimme asukkaille ensiarvoista.

Härkönen vaikuttaa hyvältä ehdokkaalta, mutta on selvää, ettei Raahe tai Raahen seutu ylipäänsä ole hänelle ennestään tuttua aluetta. Tästä ei silti ole välttämättä haittaa, vaan työ opettaa kyllä tekijäänsä, jos siihen haluja on. Toinen asia mikä minua Härkösessä mietityttää on sitoutuminen Raaheen pidemmäksi aikaa. Onko hän siihen valmis, vai käykö vain kääntymässä?

Leena Mikkola-Riekkinen

Mikkola-Riekkisen ehdoton etu on se, että Raahe on hänelle tuttu kaupunki ja hän on toiminut kaupunginjohtajana Raahessa kolmisen vuotta. Sitä ennenkin hän on ollut kaupungin viranhaltijana mm. kaupungin lakimiehenä. Mikkola-Riekkinen tuntee kaupungin tarpeet ja on tuttu niin kaupungin asukkaille, viranhaltijoille kuin luottamushenkilöillekin.

Mikkola-Riekkiselle on kaupungin strategia tuttu dokumentti. Hänen näkee kaupungin kehittämiskohteet monipuolisesti ja strategian mukaisesti ilmastonäkökulma on painottunut. Mikkola-Riekkisen mukaan SSAB, satama, merituulivoimahankkeet ja matkailu ovat kaupungin kehittämisen kärkikohteita. Asukkaita pitää hänen mukaansa saada myös lisää.

Olen Mikkola-Riekkisen kanssa eri mieltä kuitenkin parista asiasta. Hänen mukaansa kaupungin palvelut ja liikenneyhteydet ovat tällä hetkellä hyvät. Näkemys on mielestäni hyvin keskustaajamalähtöinen. Palveluja on karsittu vuosien mittaan kylissä kohtuuttoman paljon ja liikenneyhteyksiä ei keskustan ulkopuolelta ole juurikaan kutsutaksia lukuun ottamatta.

Pertti Severinkangas

Severinkankaan näkökulma Raahen kehittämiseksi on selvästi yrityspainotteinen ja hänelle Raahen alue on myös tuttu. Yritykset ovat kaupungille sen elinvoimaa lisäävä tekijä. Ilman elinvoimaisia yrityksiä Raahe taantuu, mikä näkyy sen kuihtumisena pieneksi pitäjäksi. Severinkangas nosti vastauksissaan esille SSAB:n fossiilivapaaseen teräksen tuotantoon siirtymisen, mikä tuo mukanaan myös muita teollisuuden työpaikkoja.

Hän haluaa panostaa myös matkailun ja palveluiden kehittämiseen sekä uusiin koulutuspaikkoihin. Severinkankaalla on kokemusta kunnanjohtajan tehtävistä, mutta niin on kahdella muullakin kaupunginjohtajaehdokkaalla. Jostakin syystä tämä ehdokas jää minulle hieman etäiseksi. Tuntuu, etten saa hänestä ja hänen visioistaan oikein mitään selkeää irti. En tiedä miksi, koska hänellä kuitenkin kokemusta on tehtävistä ja hän toi haastattelussa ajatuksiaan esille. Mutta jotakin jää valitettavasti puuttumaan.

Viikonlopun kohtaamisia 7.-9.3.2025

Vaalikampanjointi on alkanut toden teolla eri puolueissa. Vaaliteltat nousevat pystyyn eri paikkakunnilla turuilla ja toreilla, kauppojen edessä ulkona ja eri tiloissa sisällä. Grillit käyvät kuumana ja makkarat vetävät ihmisiä teltoille. Kahvia, kahvipullaa, puuroa ja karkkeja tarjotaan kilvan eri teltoilla, on arvontoja ja erilaisia kilpailuja. Siinä samalla puhutaan kaupungin asioita ja kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä.

Sosiaalinen media huutaa vaalimainoksia ja kuvia jaellaan ahkerasti. Erilaisia mielipiteitä on lehtien palstoilla ja somen kanavilla yhtä paljon kuin on meitä ihmisiäkin. Vaalikoneita on jo täytetty hiki hatussa ja nyt alkaa olla äänestäjien vuoro selailla vaalikoneita. Jokaiselle löytyy sieltä paras vaihtoehto tai sitten vain äänestetään sitä samaa henkilöä vaaleista toiseen.

Joku pitää itsensä mainostamista ja esille tuomista ärsyttävänä, mutta totuus on, että ilman näkyvyyttä et ole poliitikkona olemassa. Ilman näkyvyyttä kukaan ei tiedä, mitä ajattelet ja millaisia kantoja sinulla on yhteiskunnallisiin asioihin. Itse kuitenkin koen, että vaaliteltoilla ja tapahtumissa mukana oleminen ei ole vain itsensä esiin tuomista. Se on vuorovaikutusta, jossa paitsi saa, myös erityisesti antaa itsestään jotakin.

Poliitikolle ei mielestäni tärkeintä ole omata puhuvaa suuta, joka tuo omia näkökulmiaan yksipuolisesti esille. Tärkeintä on omata yksi suu ja kaksi korvaa. Korvat ovat ne tärkein instrumentti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Pitää osata kuunnella ihmisten ajatuksia ja huolia. Parhaimmassa tapauksessa pystyä lohduttamaan ja korjaamaan väärinkäsityksiä. Tärkeää on olla läsnä ja ottaa palautetta vastaan. Oli palaute sitten millaista tahansa.

Vaalitelttailua

Mennyt viikonloppu on ollut hyvin monenlaisia kohtaamisia täynnä. Olen ollut telttatapahtumissa paikalla sekä Vihannissa että Raahessa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta olen ollut tapaamassa sekä Oulussa että Raahessa. Lisäksi vierailin Pohjois-Pohjanmaan liiton perinteisellä naistenpäivän vastaanotolla Oulun Taidemuseolla.

Perjantaina olin kaksi tuntia Vihannin Salen edustalla vaaliteltalla. Teltalla vieraili mukava määrä ihmisiä, vaikka Vihanti on melko pieni paikka. Juttelin pitkän tovin erään miehen kanssa, joka kertoi muun muassa Salen vieressä olevasta Attendon toimipisteestä. Hän kertoi hintojen olevan tähtitaivaallisia. Lupasin selvitellä hinnoitteluperusteita ja palata asiaan myöhemmin. Olemme nimittäin menossa Vihantiin seuraavan kerran kolmen viikon kuluttua 29.3.

Koska viikonloppu on ollut kiireinen, olen päässyt selvittelyssä vasta alkuun ja lähinnä Attendon omilta sivuilla tutustunut hinnoitteluun. Käytännössä Attendo voi periä asiakasmaksua ympärivuorokautisesta hoivasta maksimissaan 85% asiakkaan nettotuloista. Nettotuloista on vähennetty erilaisia kuluja, mutta silti asiakasmaksun määrä tuntuu melkoisen korkealta. Varsinkin siksi, että asiakkaan pitää maksaa vuokra vielä erikseen ja esimerkiksi lääkkeet, kampaajalla käynnit ja muut vastaavat eivät kuulu hintaan.

Myös lauantaina olin aamulla Raahen Prisman edustalla vaaliteltalla. Sää ei ollut kovinkaan suosiollinen. Tuuli oli todella voimakasta ja tuntui siltä, että teltta lähtee lehtoon. Välillä tuulen mukana vihmoi myös räntää niin, että silmälaseissa olisi saanut olla tuulilasinpyyhkijät lisävarusteena. Silti väkeä teltalla kävi, mikä oli mukava yllätys.

Maakuntaliiton naistenpäivän vastaanotto

Iltapäivällä suunnistin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anu Mattilan kanssa Ouluun ja tarkemmin Oulun taidemuseoon Pohjois-Pohjanmaan liiton perinteiselle naistenpäivän vastaanotolle. Sain sinne kutsun maakuntahallituksen jäsenenä ja pyysin Anua avecina mukaan. Paikalla oli lisäksi Raahesta kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen ja kaupunginjohtajan sihteeri Paula Lumme sekä maakuntahallituksen jäsen Sari Nurro (kok.)

Oli myös mukavaa tavata pitkästä aikaa Pohjois-Pohjanmaan liiton entinen hallintojohtaja Riitta Pitkänen, joka jäi eläkkeelle alkusyksystä 2024 ja muutti Etelä-Suomeen pysyvästi asumaan. Riitan olen tuntenut jo pidempään, sillä hän toimi esimiehenäni 20 vuotta sitten, kun työskentelin Haukiputaan terveyskeskuksessa sairaanhoitajana.

Naistenpäivän vastaanoton avasi maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lyly Rajala. Hän totesi olevansa ainoa mies paikalla koko tilaisuudessa ja oli siinä aivan oikeassa. Vastaanotolla piti puheen naisten oikeuksista ja tasa-arvosta myös kehittämispäällikkö Nafisa Yeasmin. Mieleeni jäi hänen puheestaan erityisesti se, miten paljon vaikeampaa maahanmuuttajanaisille on integroitua yhteiskuntaan. Esimerkiksi työllistyminen on maahanmuuttajanaisille Suomessa puolet vaikeampaa kuin syntyperäisille suomalaisille.

Lopuksi Oulun taidemuseon yleisötyön johtaja Anna-Riikka Hirvonen kertoi meille taidemuseon kahdesta esillä olevasta näyttelystä, KORU8 ja Kohti metsää. Näihin näyttelyihin olisi voinut myös käydä tutustumassa, mutta kahvitarjoilun jälkeen oli pakko lähteä jatkamaan matkaa ministeritapaamiseen Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiritoimistolle. Pitää katsoa löytäisinkö aikaa piipahtaa näyttelyissä myöhemmin, sillä ne kiinnostavat minua toden teolla.

Ministeritapaamiset Lulu Ranne (ps.)

Piiritoimistolla Oulussa oli tupa täynnä väkeä. Tila oli ehkä hieman liian pieni tapahtumalle. Ministeri Lulu Ranne kertoi ministeriön painopisteistä muun maussa tieverkkoon, taksilainuudistukseen ja kyberturvallisuuteen liittyen sekä nosti esille Perussuomalaisten saavutuksia hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisessa.

Sunnuntaiaamuna tapasin jälleen ministeri Ranteen, tällä kertaa Raahessa Praatin tiloissa. Paikalla oli jopa enemmän ihmisiä kuin Oulussa, noin 40 ihmistä. Mukana olivat myös kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen ja kehitysjohtaja Pasi Pitkänen kertomassa Raahelle tärkeistä asioista ja ministerin mukaan lähti myös muistio niistä. Lisäksi Lulu Ranne sai mukaansa Raahe-koirat ikkunalle asetettavaksi.

Tulevan viikon ohjelmaa

Kokonaisuudessaan viikonloppu oli todella tapahtumarikas ja poliittista keskustelua käytiin hyvin erilaisista aiheista. Ensi viikko alkaa kokouksilla. Maanantaina olen ensin maakuntahallituksen kokouksessa Oulussa ja heti perään Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan Teams-kokouksessa. Tiistaina vedän tarkastuslautakunnan kokouksen.

Keskiviikkona ja torstaina on vaalikampanjaan liittyviä tehtäviä. Torstaina 13.3. tulevat vaalinumerot ja niitä pitää sitten lisätä jo tulostettuihin esitteisiin, joita tulen jakamaan tulevissa vaalitapahtumissa ja jonkin verran myös postilaatikkojakeluna. Perjantain aion pyhittää henkilökohtaisille asioille. Loppuviikon taas käytän vaalimainosten jakeluun ja vaalitapahtumissa mukana oloon.

Aikalisä Raahen jätehuollon järjestämissuunnitelmiin

Viime aikoina on runsaasti keskustelua herättänyt se, mihin suuntaan Raahe lähtee viemään jätehuoltoaan. Rakennetun ympäristön lautakunnan kanta on jätehuollon siirtäminen Vestialle ja valtuuston päätös pitäisi saada aikaan vielä tämän valtuustokauden aikana. Päätöksen venyttäminen seuraavalle valtuustokaudelle johtaisi kuulemma siihen, että jätehuoltoasiassa lähdettäisiin nollasta uudelleen liikkeelle.

Tällä hetkellä Raahe on Kiertokaaren osakkaana 2,6%:n omistuksella. Valitettavasti tilanne on hankala sopimuksen tulkintojen kanssa. Kaupungilla ei ole esimerkiksi tarkkaa tietoa siitä, mitkä ovat sen tarkat vastuut ja vapaudet. Kiertokaari hoitaa Raahen jäteaseman jätemäärästä peräti 80%, joten aivan pienestä jätemäärästä ei ole kyse ja lisäksi kaupunki maksaa Kiertokaaren palveluista sievoisen summan vuosittain.

Vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi

Rakennetun ympäristön lautakunta on tehnyt vuodesta 2023 lähtien töitä jätehuollon jatkon järjestämisen selvittämiseksi. Lautakunta on muodostanut kolme vaihtoehtoa, joita ovat jatkaminen Kiertokaaren osakkaana, jätehuollon järjestäminen omana toimintana sekä liittyminen täysjäseneksi kuntien omistamaan jäteyhtiöön. Vaihtoehtoina on esitetty Kiertokaarta tai Vestiaa.

Mielestäni huonoin vaihtoehto on jatkaminen nykyisellään. Raahen kaupunki omistaa Kiertokaaresta pienen osan ja maksaa jätehuollosta paljon. Toisessa vaihtoehdossa kaupunki järjestää jätehuollon omana toimintana vaihtaen yhteistyökumppania samalla. Tämä on selkein vaihtoehto, tosin se vaatii henkilöstöresurssien lisäystä ja panostamista kilpailutukseen. Raahella ei myöskään ole omaa jätteenkäsittelylaitosta. Tämän vuoksi jätteet olisi joka tapauksessa kuljetettava muualle käsiteltäväksi.

Kolmas vaihtoehto on liittyä täysjäseneksi kuntien omistamaan jäteyhtiöön, kuten Kiertokaareen tai Vestiaan. Tämä voi lisätä toiminnan tehokkuutta, kun mukana on useita kuntia ja kilpailutusta ei tarvitse tehdä itse. Minua muuten hämää sana täysjäsenyys tai vastaavasti osajäsenyys. Kun kyseessä on osakeyhtiö, ovat omistajat osakkaita, eivät jäseniä. Tässä vaihtoehdossa positiivista on se, että useammassa kunnassa on voimaa tuottaa palveluja tehokkaammin ja kaikki jätehuoltoon liittyvä toiminta siirtyy yrityksen vastuulle, myös kilpailutus.

Hankintalain uudistus

Mutta on olemassa muuttuva tekijä, jolla on suuri vaikutus kokonaisuuteen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Kaavailtu hankintalain uudistus ja erityisesti 10%:n mekaanisen rajan lisääminen kuntien omistamille inhouse-yhtiöille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunkin inhouse-yhtiön osakkaan tulee omistaa vähintään 10% yhtiön osakekannasta.

Hankintalain uudistus ja 10%:n mekaaninen raja tarkoittaa sitä, että Raahen pitää omistaa Kiertokaaresta jatkossa 2,6%:n sijaan vähintään 10%. Toiseksi Vestiaan liittyessään sen pitää omistaa sama 10% osakekannasta. Kun Vestiassa on jo tällä hetkellä 16 osakasta, en tiedä millaisella laskuyhtälöllä 17 osakasta, Raahe mukaan lukien, voisi kukin omistaa vähintään 10% osakekannasta.

Ainoa esitetyistä vaihtoehdoista, johon hankintalain suunniteltu muutos ei vaikuta, on palveluiden tuottaminen omana palveluna. Tässäkään vaihtoehdossa emme voi taata paikallisten jäteyritysten toiminnan jatkumista, koska jätekuljetukset pitää joka tapauksessa kilpailuttaa. Kilpailutukseen osallistuvia yrityksiä ei saa tasa-arvoperiaatteen nojalla asettaa eriarvoiseen asemaan. Mutta sopivalla hinnoittelulla ja yrityksen ollessa jo paikkakunnalla heillä olisi paremmat mahdollisuudet.

Oma kantani

Vaikka kaupungin tekninen johtaja on sitä mieltä, että päätös jätehuollon järjestämisestä pitää syntyä tämän valtuustokauden aikana, olen hieman eri mieltä. Mielestäni meidän pitää ottaa aikalisä, koska emme vielä tiedä hankintalain uudistuksen vaikutuksia kuntien omistamien yhtiöiden omistusosuusvaatimuksiin. Sen sijaan meidän pitää viipymättä aloittaa tarkemmat selvitykset siitä, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä jätehuollon järjestäminen omana toimintana vaatisi.

Raahen kaupunginjohtajan rekrytointi - soveltuvuustestit vai ei

Raahen Seudussa 14.2.2025 päätoimittaja Nina Tuomikoski otti kantaa Raahen kaupunginjohtajahakuun ja soveltuvuusarviointiin. Hän totesi, että soveltuvuusarvioinnit ovat suurta bisnestä, mutta niiden tuomaa lisäarvo on vaikea osoittaa. Soveltuvuusarvioinnit todellakin ovat suurta bisnestä, mutta niiden tuoma lisäarvo ei ole automaattisesti kehno. Erityisesti se tuo monipuolista ja ulkopuolista näkemystä ehdokkaiden soveltuvuuteen silloin, kun valinnasta päättävien henkilöiden näkemykset ehdokkaista vaihtelevat ja he eivät pääse yksimieliseen päätökseen.

Raahessa kaupunginjohtajahaussa on nyt haastateltu kolmea kandidaattia: nykyistä kaupunginjohtajaa Leena Mikkola-Riekkistä, Siikajoen kunnanjohtajana toiminutta Pertti Severinkangasta sekä Enontekiöllä kunnanjohtajana toiminutta Petri Härköstä. Haastatteluryhmä on lopulta esittänyt kaikkien kolmen lähettämistä soveltuvuusarviointiin.

Nina Tuomikoski totesi, että mitä jos kaupunginhallitus luottaisikin omaan asiantuntemukseensa? Hän otti myös esille sen, että nykyisen kaupunginjohtajan kanssa on tehty yhteistyötä jo kohta kolme vuotta ja siinä ajassa pitäisi huomata, onko kaupunginjohtaja tehtäväänsä sovelias. Severinkankaan sopivuudesta lienee muodostunut käsitys käytännön tasolla ja Härköstä voisi vielä haastatella uudelleen.

Ei ole kysymys kaupunginhallituksen asiantuntemuksesta, jos yksimielisyyttä ei synny. Kysymys on ennemminkin erilaisista näkemyksistä mitä kaupunginjohtajalta odotetaan. Se, että kaikki kolme halutaan lähettää soveltuvuusarviointiin, ei ole merkki siitä, että nykyistä kaupunginjohtajaa kukaan pitäisi tehtäväänsä sopimattomana.

Kyse on läpinäkyvyydestä ja tasapuolisuudesta. Leena Mikkola-Riekkinen on toiminut tähän saakka määräaikaisena kaupunginjohtajana. Nyt kun tämä määräaikaisuus päättyy, olemme valitsemassa kaupunginjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Itse näen asian niin, että mahdollisuus hakea virkaan täytyy olla tasapuolisesti kaikilla halukkailla ja viran hakuprosessin pitää näkyä avoimesti Raahen kaupungin asukkaille.

Nina Tuomikoski myös totesi, että soveltuvuusarvioinneista on tullut rekrytoinneissa eräänlainen maan tapa ja niiden pohjalta palkataan niin täysosumia kuin hutejakin. Empiirisesti on mahdotonta todentaa, olisiko joku soveltuvuusarvioinnissa kärkisijojen ulkopuolelle jäänyt suoriutunut tehtävästä lopulta kaikkein parhaiten.

Olen ollut mukana joissakin rekrytoinneissa, joissa on käytetty soveltuvuusarviointia. Yksinkertaistettuna voin todeta, että ainakaan niissä missä itse olen ollut mukana, ei pelkästään soveltuvuusarvioinnin perusteella ole valittu yhtäkään henkilöä virkaan. Kyse on aina kokonaisarvioinnista. Katsotaan koulutusta, työkokemusta, haastattelussa esiin tulleita asioita sekä soveltuvuustestin näyttämää tulosta.

Kun soveltuvuusarvio valmistuu, ei se siis määrää ehdottomasti valitsemaan ketään tiettyä ehdokasta. Valinnan tekevät aina ihmiset, eivät konsultin tekemät soveltuvuusarvioinnit. Valinta voi toteutua soveltuvuustestien antamien tulosten mukaisesti, tai sitten ei. Olisin huolissani, jos tehtävään valittaisiin sokeasti pelkän arvioinnin perusteella.

On täysin totta, että soveltuvuusarviointeja ei pitäisi tehdä vain tavan vuoksi. Arviointi maksaa jokaiselta testattavalta erikseen, joten jo haastatteluvaiheessa pitäisi ehdokkaiden määrää saada karsittua mahdollisimman pieneksi joukoksi. Eikä arviointia pidä mielestäni koskaan tehdä kaikissa rekrytoinneissa automaattisesti. Enkä edes usko, että näin tehdään.

Itse näen asian niin, että Raahen kaupunginjohtajan valintaprosessin toteutustapa ei ole ketään vastaan, eikä kenenkään puolella. Valinnan olisi toki voinut hoitaa niinkin, että nykyinen kaupunginjohtaja olisi vakinaistettu suoraan jatkamaan tehtävässä. Se olisi tullut halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Jos kaupunginjohtajan rekrytointi olisi toteutettu suoraan, tietäisimme mitä saamme. Minulla ei ole pahaa sanottavaa nykyisestä kaupunginjohtajasta, sillä hänelle Raahen kaupunki ja sen hallinto on tuttu. Hän on osaava ja toimii varmasti kaupungin etu edellä. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä kaipaisin häneltä hieman enemmän näkyvyyttä jatkossa, jos hän tulee valituksi.

Mutta en siltikään ymmärrä, miksi emme kaupunkina saisi avata kaikille halukkaille mahdollisuutta hakea kaupunginjohtajan pestiä. Kun tulee organisaatioon ulkopuolelta, voi kaupunkikin saada uutta tuulta alleen. Mutta siinä on riskinsä, kuten muutamat edelliset kaupunginjohtajat ovat osoittaneet. Mutta riskinsä on silläkin, jos ei koskaan oteta riskiä.

Vanhan Raahen rakennuksia pitää vaalia

Vanha Raahe

Vanha Raahe on täynnä vanhoja rakennuksia, joista moni tuntuu vain odottavan lopullista purkutuomiotaan. Me raahelaiset emme näe alueen potentiaalia emmekä sen todellista viehätystä. On helppo sokaistua sille, mikä on koko ajan silmien alla ja mihin on tottunut. Sellaiset asiat ovat ihmiselle itsestäänselvyyksiä.

Paikan viehätykseen herään itsekin aina silloin, kun olen kierrättänyt sukulaisia ja tuttavia vanhan Raahen kaduilla. Jokainen heistä on todennut saman asian: ”En ole tiennytkään, että Raahessa on näin hieno vanha puutalokaupunginosa.” Se saa joka kerta minut hätkähtämään ja toteamaan, että juuri näinhän se on. Vanha Raahe on upea hieno paikka, joka henkii vanhan ajan tunnelmaa.

Vanhan Raahen kadut ovat kapeita ja puisia rakennuksia on vieri vieressä. Talojen kauniista sisäpihoista voi nähdä vilahduksen portin pielen ohi kulkiessaan ja talojen ikkunoissa on kukkia ja joskus Raahen laivakoiratkin katsovat ikkunasta ulos odottaen isännän saapumista meriltä. Jos laivakoirat katsovat ikkunassa sisäänpäin, tietää isännän olevan kotona.

Parhaimmillaan vanha Raahe on kuitenkin iltaisin, kun liikenne on vähäistä ja taustalla oleva häly kaikin puolin hiljenee. Silloin voi melkein kuulla hevosten vetämien vankkureiden pyörien kolinan mukulakivikadulla, nähdä lasten juoksevan kadulla sekä mekkoihin ja myssyyn pukeutuneet naiset kantamuksineen kulkemassa asioillaan. Rannan läheisyydessä taas voi haistaa meriveden suolaisen tuulahduksen.

Vanha Raahe on kuitenkin tuhoutumassa pikkuhiljaa, jos rakennukset jäävät oman onnensa nojaan. Vaikka osa rakennuksista on hyväkuntoisia, on osa valitettavan heikossa kunnossa. Rakennusten peruskorjauksella on jo kiire, eikä osaa voi enää edes pelastaa. Pikkuhiljaa menetämme osan kaupungin kulttuuriperinnöstä, historiasta, sen viehätysvoimasta ja mahdollisesta todellisesta matkailuvaltista, jos osaamme aluetta oikein markkinoida.

Miksi emme sitten kaupunkina tee vanhaan Raaheen korjaustöitä. Siksi, että todella monet rakennuksista ovat yksityisomistuksessa. Siksi, että kaupungin omistuksessa olevien rakennusten peruskorjaukseen ei ole kaupungilla varaa. Työn määrä olisi mittava ja rahan tarve vielä mittavampi. Mutta jotain pitäisi silti pystyä tekemään. Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuutta pitäisi selvittää aktiivisesti, eikä lakaista vanhan Raahen korjaamista lokeroon ”sitten joskus, kun rahaa on”.

Kotiseutuliiton webinaari 3.2.2025

Osallistuin maanantaina 3.2.2025 Kotiseutuliiton järjestämään webinaariin, jossa keskusteltiin vanhojen rakennusten korjaamisesta purkamisen sijaan. Webinaarissa oli osallistujia todella vähän ja olin lisäksi ainoa raahelainen luottamushenkilö paikalla. Webinaari pidettiin alkuillasta, joten ajankohdan olisi luullut mahdollistavan osallistumisen isommallekin joukolle.

Oli niin tai näin, sain itse webinaarista irti mielenkiintoisia faktoja, tosin laskelmia joidenkin väitteiden tueksi ei juuri esitetty. Jos joku haluaa tutustua webinaarin aiheeseen tarkemmin, voi käydä tutustumassa siihen Kotiseutuliiton sivuilla: Vinkkilista ja tietopaketti kuntavaaleihin valmistautumiseksi - Suomen Kotiseutuliitto. Seuraavaksi kerron webinaarin sisällöstä muutamia esiin tulleita asioita.

Kotiseutuliiton mukaan olemassa olevan rakennuksen korjaaminen ja lisärakentaminen on purkamista ja uudisrakentamista edullisempi ratkaisu niin kustannuksiltaan kuin päästöiltään. Rakennuksen n. 50 vuoden elinkaaren aikana se tulee lähes viidenneksen kalliimmaksi kuin rakennuksen peruskorjaus. Tämä 50 vuotta on nykyinen keskimääräinen rakennusten purkuikä.

Kotiseutuliitto ei kuitenkaan täsmentänyt, missä kunnossa rakennus on laskelmien mukaan ollut peruskorjausvaiheessa. Vaatiihan esimerkiksi seinien ja lattian kokonaan purkaminen ja uudelleen rakentaminen enemmän rahaa kuin pelkkien pintojen korjaus ja tuottaa totta kai myös enemmän päästöjä.

11% Suomen rakennuksista on valmistunut ennen vuotta 1940 eli maamme rakennuskanta on nuorta verrattuna muihin Euroopan maihin. Ei tarvitse mennä kuin Keski-Eurooppaan huomatakseen, miten hyväkuntoisia eri ikäisiä rakennuksia muissa maissa on. Täällä Suomessa tunnumme haluavan niistä vain eroon, mikä on sääli.

Maailman jätekuormasta 40% ja päästöistä 1/3 syntyy rakentamisesta. Kulutetuista luonnonvaroista puolet käytetään rakentamiseen painon mukaan mitattuna. Vaikka rakennettaisiin nollaenergiatalo, se ei tasoita purkamisen ja rakentamisen päästöjä alle 50 vuodessa. Tämä kertoo mielestäni hyvin sen, kuinka valtavat rakentamisesta aiheutuvat päästöt todella ovat.

Vaikka ilmastokysymykset eivät varsinaisesti ole lähellä oman puoleeni sydäntä, meidän jokaisen, puoluetaustasta riippumatta, pitää miettiä päätöksentekoa myös ilmastomme näkökulmasta. Jos esimerkiksi peruskorjauksella rakennus voidaan herättää uudelleen henkiin, miksi suosisimme kalliimpaa ja paljon päästöjä tuottavaa uudisrakentamista?

Vaikka vanhoista rakennuksista voidaan sanoa, että ne ovat vanhanaikaisia ja rumia, on ulkomuoto aina katsojan silmissä. Monet ihmiset kuitenkin mieltyvät vanhoihin rakennuksiin siitä vaiheessa, kun ne ovat tarpeeksi vanhoja. Silloin mielipide kääntyykin ajattelemaan, että rakennukset ovat idyllisiä, viehättäviä ja omalla tavallaan kauniita.

Raahessakin vanhin rakennus, Soveliuksen talo, on 1700-luvun lopulta peräisin. Vaikka sitä on peruskorjattu aikojen saatossa, sen perusolemus on säilynyt ennallaan jo vuosisatoja. Vanhassa Raahessa on muitakin vanhoja rakennuksia, jotka ansaitsisivat jäädä eloon asuttaviksi ja jälkipolville ihasteltaviksi. Vaalikaamme siis vanhaa, ei tuhota sitä.

Raahen saariston matkailun kehittäminen

Lähde: Raahen saaristo on Vuoden Retkikohde 2016 - Retki-lehti

Raahen Seudussa oli vastikään kysely: Mitä sinä haluat Raahen saaristolta? Raahe oli mukana Vuoden retkikohde -kilpailussa vuonna 2016 ja voitti sen saaden 6500 retkeilijän äänistä peräti kolmanneksen. Hieno saavutus Raahelle, mutta miten Raahe on osannut hyödyntää tätä saavutustaan näin yhdeksän vuoden jälkeen?

Raahen saaristo on virkistyskäytössä ympäri vuoden. Saaristoon järjestetään risteilyjä ja saaristossa on ympärivuorokautisessa käytössä olevia autiotupia ja laavuja. Talvisin meren jäällä voi hiihtää, kävellä tai luistella ja kulkea silläkin tavoin jääteitse saariin. Monen kaupungin asukkaan ja yrittäjän mielestä kehitettävää kuitenkin riittää saaristomme tuotteistamisessa ja potentiaalin hyödyntämisessä.

Omatoimitutkailu netin maailmassa osoitti, että loppujen lopuksi palveluja saaristoon ja saariston hyväksi tarjotaan hyvin vähän. Kun tutustuin netissä palvelutarjontaan, ensimmäisenä törmäsin MeriRaaheen, joka järjestää muun muassa saaristoristeilyjä ja hylkeenpyyntikeikkoja majoituksineen ja ruokailuineen. Lisäksi palveluja tarjoavat esimerkiksi monet Raahen majoitus- ja ravitsemusliikkeet, mutta eivät varsinaisesti merellisessä kontekstissa. Mahdollisesti muitakin palveluntarjoajia kaupungistamme löytyy, mutta 14 vuotta Raahessa asuneena on todettava, etteivät ne ole ainakaan kovin näkyvästi markkinoituja. Itselleni tutuksi ovat käyneet vain risteilyt, mutta ei juuri mikään muu.

Mennään takaisin Raahen Seudun teettämään kyselyyn. Sen mukaan ihmiset kaipasivat eniten toimivia veneyhteyksiä saariston ja mantereen välillä sekä saarista toisiin ja talvisin erillisiä reittejä hiihtäjille, kävelijöille ja luistelijoille. Veneilijät kaipasivat parempia väylämerkkejä ja moni kaipasi kahvilaa takaisin Taskuun.

MeriRaahe järjestää jo venekuljetuksia saarten välille, mutta veneretkien hinta koettiin kovin kalliiksi etenkin, jos on perheenä liikkeellä. Veneilijöiden toive väylämerkkien parantamisesta on varmasti aiheellinen, sillä olen itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, että kesän edetessä rantamerkit uppoavat pusikoihin piiloon. Taskun kahvilan sijaan on kahvila avautumassa Iso-Kraaseliin, mutta se toimii vain viikonloppuisin. Monissa saarissa on nuotio- ja leiripaikkoja, mutta monet potentiaaliset uimarannat ja retkeilypaikat ovat kasvaneet umpeen.

Saaristot ovat aina olleet minulle rakkaita. Olen käynyt Turun saaristossa, kulkenut luotsilla Hailuotoon, veneillyt Hangon edustan saaristossa ja käynyt veneellä Raahen saaristossa. Vilvoittava tuuli, aurinko, meren suolainen tuoksu ilmassa ja saariston luonto ovat monelle raahelaiselle itsestään selvyyksiä, mutta monelle matkailijalle ne voisivat olla elämyksiä, jos osaisimme saaristoamme hyödyntää sen ansaitsemalla tavalla.

Mielenkiintoisimman ajatuksen saaristomme hyödyntämisessä nosti esiin Raahen Seudussa 15.1.2025 Helena Ilkkala ja Jouni Leinonen. He mainitsivat mökkien kaavoittamisen Pikkulahden ympäristöön. Mökeillä olisi varmasti kysyntää luontomatkailijoille. Luontomatkailijathan ovat liikkeellä kokeakseen luontoa ja ehkä monellakaan heistä ei ole mielessään majoittuminen kaupunkimaisessa ympäristössä.

Tästä heitänkin ilmaan ajatuksen. Sen sijaan, että kaavoittaisimme kerrostaloasuntoja alati asukaskadosta kärsivään kaupunkiimme, voisimme kaavoittaa vapaa-ajan asuntoja matkailijoille. Kun kaupunkiin virtaisi lisää matkailutuloja, yritystoimintakin kukoistaisi. Kun yritystoiminta kukoistaisi, myös palvelut paranisivat. Kun palvelut paranisivat, myös ihmiset kokisivat asumisen Raahessa olevan aiempaa mielekkäämpää. Kun saisimme kaupunkiin lisää asukkaita, voisimme alkaa miettimään niitä kerrostaloasuntojakin.

Raahen kaupunginjohtaja hakuprosessi - Määrä vai laatu?

On tullut jälleen aika valita Raahelle uusi kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkisen määräaikaisen kaupunginjohtajuuskauden päätyttyä 18.4.2025. Virka on ollut julkisesti haussa joulun ja uudenvuoden aikoihin. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin hakemuksia 13.1 kokouksessa.

Raahen Seudussa on kommentoitu valintaprosessia melko jyrkin sanankääntein. On kommentoitu poliittisesta pelistä, kaupunginhallituksen kyvyttömyydestä, siitä, että virkan aukiolo ei juurikaan näkynyt missään ja että vanhalle johtajalle jo pedataan jatkopestiä. Kaikkinensa kommentit ovat olleet hyvin negatiivissävytteisiä.

On kommenteissa pointtinsakin. Lehdissä ei viranhakua juurikaan näkynyt. Monessa muussa paikassa se kuitenkin oli esillä. Esimerkiksi Kuntarekryssä, jonne kuntien viranhaltijat ja työntekijät eksyvät tutustumaan uusiin kunta-alan työpaikkailmoituksiin, mutta jostakin syystä monelle muulle työnhakijalle tämä ei ole niinkään tuttu työnhakuportaali.

Määrä ei korvaa laatua

Sekin on totta, että hakijoita oli vain kuusi. Mutta kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anu Mattila (ps) totesi, ”luotetaan siihen, että laatu korvaa määrän”. On mielestäni aivan sama, kuinka monta hakijaa virkaan on, jos hakijoiden peruskriteerit, koulutus ja työkokemus, eivät vastaa kaupunginjohtajalta edellytettäviä kriteerejä. Ei näitäkään peruskriteerit täyttäviä henkilöitä Suomen maassa pilvin pimein ole.

Tulee mieleen aiempi Oulun kaupunginjohtajan hakuprosessi. Kaupunginjohtajan haku oli näkyvästi esillä eri medioissa ja jatkohakukin järjestettiin. Se myös näkyi paitsi hakijoiden määrässä, myös työkokemuksessa. Loppujen lopuksi hakijoita oli mukavat 26 henkilöä, mutta työkokemus vaihteli kaupunginjohtajasta puutarhuriin ja laitemyyjään.

En vähättele kenenkään ammattia tai työkokemusta. Jokaisen työ on tärkeää ja arvokasta, jotta tämä yhteiskunta voi toimia. Mutta kun haetaan kaupungin johtavaa viranhaltijaa, kaupunginjohtajaa, on selvää, että Oulun kaupunginjohtajahaussa oli mukana paljon sellaisia hakijoita, jotka eivät täyttäneet viran hakukelpoisuusehtoja.

Oulu lienee hyvä esimerkki siitä, että määrä ei korvaa laatua. Mielestäni Raahen kaupunginjohtajan virkaa hakevasta suppeasta joukosta sen sijaan suurin osa täyttää viran hakukelpoisuusehdot. Erityisesti kolme ehdokasta erottuu joukosta. Kun ns. ”muodollinen pätevyys” on olemassa, on sitten aika erotella ehdokkaat muiden ominaisuuksien kautta ja lopulta valita heistä paras.

Millaisen kaupunginjohtajan Raahe tarvitsee?

Moni haluaa dynaamisen ja kehittämishaluisen kaupunginjohtajan. Monelle tärkeää on ulospäinsuuntautuneisuus ja kyky verkostoitua. Heille hyvä kaupunginjohtaja on yhtä kuin näkyvyys ja kuuluvuus. Nämä ovat minunkin mielestäni tärkeitä ominaisuuksia kaupunginjohtajalle, mutta on paljon muutakin. Ajattelen niin, että kaupunginjohtaja on kallio, johon kaupungin hallinto nojaa. Kaupunginjohtajalla tulee olla riittävän monipuolinen tietotaito tehtävänsä hoitamiseksi.

Kaipaammeko me dynaamista johtajaa, joka kyllä kehittää kaupunkia, mutta ei saa kokonaisuudesta kiinni? Kaipaammeko me johtajaa, joka pitää hallinnon palikat tukevasti paikallaan, mutta kehittämisestä ei ole tietoakaan? Haluammeko kaupunginjohtajan, joka paistattelee julkisuudessa, mutta johtaminen jää toissijaiseksi? Tai haluammeko johtajan, joka osaa johtaa, mutta on lähes näkymätön?

Loppujen lopuksi kyse on kompromissista. Vaikka laittaisimme kaupunginjohtajan viran uudelleen auki ja hakemuksia tulisi pilvin pimein, löytäisimmekö kaupungillemme luotsaajaa, joka täyttäisi kaikkien vaatimukset? Tuskin löytäisimme. Näin siksi, että jokainen meistä, jopa kaupunginjohtaja, on vaillinainen ihminen, joka loistaa yhdessä asiassa jonkin toisen piirteen kustannuksella. Keneltäkään ei voi eikä saa odottaa täydellisyyttä.

On kuitenkin yksi piirre, jota en kaupunginjohtajalta halua. En halua Raaheen kaupunginjohtajaa, jolle virka on vain harppaus urakehityksessä. Kaupunginjohtajaa, joka jo virkaa vastaanottaessaan tähyää uusille apajille. Tarvitsemme Raaheen kaupunginjohtajan, joka on osaava ja pitkäaikaisesti sitoutunut toimimaan juuri meidän kaupungissamme. Tulevat kuukaudet tulevat näyttämään saammeko kaupunkiimme luotsaajan, jollaisen tarvitsemme.

Vekkulan varhaiskasvatusyksikön jatko ja Koivuluodon urheilukentän peruskorjaus

Raahen kaupunginvaltuuston kokous 9.12.2024 venyi 7,5 tunnin mittaiseksi. Asialistalla oli paljon eri asioita ja monet niistä saivat aikaan runsaasti keskustelua. Merkittävin aihe oli kuitenkin kaupungin talousarvio vuodelle 2025 sekä vuosien 2026-2027 taloussuunnitelma, jossa päätettiin muun muassa Vekkulan varhaiskasvatusyksikön kohtalosta. Nostan tässä postauksessa esiin myös Koivuluodon urheilukentän peruskorjausasian. 

Koivuluodon urheilukentän peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Koivuluodon urheilukentän peruskorjauksen hankesuunnitelmasta käytiin vilkastakin keskustelua. On tosiasia, että urheilukenttä on kipeästi korjauksen tarpeessa ja toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aiemmin. Kun korjausvelkaa on kertynyt, ovat myös investointitarpeet kasvaneet ja päivitetty kustannusarvio on tämän päivän tiedon mukaan noin 1,65 miljoonaa euroa. Hankkeeseen on tarkoitus hakea OKM:n liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta hieman alle 500 000 euroa, jolloin kaupungin omarahoitusosuudeksi jäisi noin 1,15 miljoonaa euroa.

Keskusta ja Kokoomus katsoivat, että pohjaesitys on hyvä sellaisenaan. Me Perussuomalaiset olisimme halunneet rakentamisen ehdollistamista niin, että täytyy saada valtionavustus peruskorjaukseen. Tämä herätti muissa puolueissa närää, koska heidän mielestään päätöksessä on kyseessä vain liikuntapalvelupäällikön valtuuttamisesta viemään hanketta eteenpäin.

Ihan näin se ei kuitenkaan ole. Hankesuunnitelma on sitova vain talousarvion 2025 osalta ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2027 on suuntaa antava ja voi tarvittaessa muuttua paljonkin. Toisin sanoen, jos valtionavustusta ei tipu, hankkeen loppusumma tulee kaupungille olemaan vähintään 500 000 euroa kalliimpi. Korostan, että vähintään, sillä budjetti on aina vain alustava arvio ja todellinen hinta pyrkii nousemaan ylöspäin. 

Asiassa on myös mielestäni toinen puoli. Liikuntarakentaminen on erittäin tärkeää, sitä en kiellä. Mutta jos liikuntaan on jo nyt investoitu paljon rahaa, muun muassa monitoimihallin rakentamisesta on tehty päätös, niin miksi talouden tasapainottamisen nimissä ollaan kuitenkin valmiita luopumaan kyläkoulusta. Käytännössähän me säästämme lapsilta saadaksemme liikunnalle lisää rahaa.

Lopulta asiasta äänestettiin ja hävisimme esityksemme äänin 35 – 8. En voi ymmärtää sitä, että kaupungissamme on valtuutettuja, jotka haluavat sulkea kyläkoulun, mutta liikuntapaikkarakentamiseen on aina piikki auki ilman mitään ehtoja. Toiseksi on valtuutettuja, joilla on aina piikki auki asiaan kuin asiaan. Heiltä peräisin edes hieman lisää taloudellista vastuuta. Sitä se talouden tasapainottaminen nimittäin edellyttää.

Vuoden 2025 talousarvio ja vuosien 2026-2027 taloussuunnitelma sekä tapaus Vekkula

Talousjohtaja esitteli meille talouslukuja. En mene tässä sen tarkemmin lukuihin, vaan sen sijaan totean yleisellä tasolla taloustilannetta. Tuleville kolmelle vuodelle on budjetoitu ylijäämäiset talousarviot. Kaupungin valtavaa velkamäärää saadaan vähennettyä keskimäärin 6 miljoonan euron tavoitteen verran.

Tilanne on kohtalaisen hyvä verrattuna suurimpaan osaan muita maakuntamme kuntia. Pohjois-Pohjanmaan liiton talousarviossa 2025 on todettu, että maakuntamme 30 kunnasta vain 8 tekee tänä vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen. Raahe on jälkimmäisessä joukossa. Emme silti voi tuudittautua turvallisuuden tunteeseen, sillä jos joskus niin nyt mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Esimerkiksi valtionosuusuudistukset ja kuntien palveluvastuiden kasvu voi muuttaa tilannetta radikaalistikin.

Vekkulan varhaiskasvatusyksikkö

Eniten keskustelua on herättänyt jo kauan ennen eilistä valtuuston kokousta kuitenkin Vekkulan varhaiskasvatusyksikön lakkauttamissuunnitelmat. Varsinkin viime viikkoina ennen valtuuston kokousta sähköpostiviestejä on tullut useilta alueen lasten vanhemmilta. Keskusteluja on käyty puolueiden sisällä valtuustoryhmissä, eri puolueiden valtuustoryhmien välillä, viranhaltijoiden kanssa, kahdenkeskisissä tilanteissa, puskaradiossa, kaupunkilaisten kanssa sekä tulevaisuuslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Mielipiteet ovat vaihdelleet paljonkin, joten Vekkulan kohtalo oli auki eiliseen valtuuston kokoukseen saakka.

Itselleni päätös oli loppujen lopuksi helppo ja se syntyi nopeasti ilman suurempaa kipuilua. Ainoa asia, jota mietin, oli se, että tarkastuslautakunnassa ja sen puheenjohtajana nostan joka vuosi arviointikertomuksessa esiin talouden tasapainottamisen jatkamisen ja eteenpäin viemisen tarpeen. Miten siis voisin äänestää yhtä talouden tasapainottamistoimenpidettä vastaan?

Vekkulan tapauksessa tein päätöksen muista kuin taloussyistä. Päätin äänestää Vekkulan säilyttämisen puolesta, koska omatuntoni sanoi niin. Kyse on erityisesti kuitenkin lasten parhaasta. Alueella riittää vielä lapsia ja tilat ovat terveet. Lakkauttamisella aikaansaatavat säästötkään eivät olisi olleet niin radikaalin isoja, että niillä oltaisiin saatu kaupungin talous eheytettyä. Käytännössä säästöt olisivat olleet ns. ”juustohöyläämistä”.  Enkä todellakaan halua käyttää juustohöylää lapsiin.

Päätös oli myös siksi helppo, että haluan olla isoissa asioissa sanojeni mittainen valtuutettu. Minä muistan antamani vaalilupaukset kuntavaaleissa 2021 ja haluan toimia koko valtuustokauden lupausteni mukaisesti niin pitkälle kuin se vain on mahdollista Suosittelen omien vaalilupausten kertaamista kaikille valtuutetuille. Siis kaikille niille valtuutetuille, jotka ovat lupauksia yleensäkään antaneet äänestäjilleen.

Käytimme valtuuston kokouksessa tämän asiakohdan puimiseen aikaa yli 2 tuntia ja lopulta äänestimme asiasta. Yksimielisyys Vekkulan varhaiskasvatusyksikön säilyttämisestä eli poistamisesta tasapainottamisohjelmasta vallitsi vain Perussuomalaisten, Vasemmiston, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmissä. Keskustasta osa äänesti lakkauttamisen ja osa säilyttämisen puolesta. Kokoomus kokonaan ja SDP yhtä lukuun ottamatta olivat valmiita lakkauttamaan Vekkulan.

Lopullinen äänestystulos oli seuraava: JAA-ääniä (lakkauttamisen puolella) 19 ääntä ja EI-ääniä (säilyttämisen puolella) 24 ääntä. Demokratia puhui ja tuloksena oli se, että Vekkulan varhaiskasvatusyksikkö saa jatkaa toimintaansa. Hyvä niin, vaikka talouden tasapainottamisen kannalta päätös ei ollut se kaikkein paras. Mutta meidän valtuutettujen pitäisi muistaa yksi olennainen asia. Aivan kaikkea päätöksentekoa ei saa ohjata raha. Joskus merkityksellisempää on ihmisystävällinen arvomaailma.

Raahen kaupungin on mahdollistettava vesiyhtiön toimintakyky

Kuten turhan usein viime vuosina on tapahtunut, veden tulo katkesi jälleen tänään talossamme. Syynä tähän oli runkovesiputken katkeaminen Arkkukarissa Järvelänjärven kohdalla. Kun veden tulo ei palautunut 5 tunnin kuluessa, soitin vesiyhtiölle ja tiedustelin tilannetta. Kuulin, että kaivinkoneen kauha oli katkaissut runkovesiputken, mutta vastausta korjaustöiden etenemisaikataulusta en saanut.

Raahen eteläpuolella 8-tien varressa on kaivettu jo pitkään, milloin mitäkin tai siltä ainakin tuntuu. Yllättävän usein, vähintään kerran vuodessa, runkovesiputki saadaan rikottua kaivamalla. Vääjäämättä herää kysymys, eikö kaivinkoneen kuljettajille ole annettu tietoa missä runkovesiputki kulkee ja kuinka syvällä se on?

Arkkukarissa ja varmasti monessa muussakin Raahen eteläpuolen kylässä näihin vesikatkoihin on jo totuttu. Ainakin meillä on totuttu jopa siinä määrin, että erään huoneemme nurkassa on aina vähintään 10 litran vesikanisteri odottamassa mahdollista äkillistä vesikatkoa. Se on kai sitä kokemuksen mukanaan tuomaa varautumista.

Alan vähitellen verrata Raahen kaupungin eteläosan vesihuollon infrastruktuuria Balkanin maihin. Vesi katkeilee vähän väliä ja palautuu sitten joskus. Vesiputket alueella vuotavat ja poksahtelevat rikki. Jos jostakin syystä ne eivät itsekseen mene, niin ainakin mekaanisesti ne saadaan aina hajalle.

Viime kesän puheenaihe sosiaalisessa mediassa oli Saloisten K-Marketin risteyskohdassa tien alta puskeva vesi ja sen vieressä 8-tien varteen äkillisesti ilmestynyt sorsalampi, josta vesi ei suostunut katoamaan. Kivahan se oli katsella sorsapesueen uimista lammessa, mutta samalla sai pelätä, milloin tie pettää alta. Jostakinhan sekin vesi tuli.

Olen todella huolissani vesihuoltoverkoston kunnosta. Putkistot ovat liian vanhoja ja hukkavuotoja on jopa satoja tuhansia kuutioita vuodessa. Miten verkosto on yleensä päässyt niin heikkoon kuntoon? Syitä on useita, mutta yhtenä merkittävänä syynä pidän sitä, ettei Raahen Veden taloudelliset resurssit ole mahdollistaneet putkistojen uusimisia.  Edes viime vuosien reilut vesimaksujen korotukset eivät ole paikanneet vesiyhtiön taloutta riittävästi lisäinvestointien toteuttamiseksi.

Tarkastuslautakunnassa kiinnitimme jo aiemmin huomiota Raahen Veden maksamiin osinkoihin Raahen kaupungille. Vesiyhtiö maksoi neljän vuoden ajan mielestäni kohtuuttoman suurta osinkoa liikevaihtoonsa nähden.

Perustan kohtuuttomuusväitteeni vertailemalla osinkojen määrää toiseen kaupungin konserniyhtiöön. Kun Raahen Vedeltä edellytettiin runsaan 4 miljoonan euron liikevaihdolla maksamaan kaupungille osinkoa 354 000 euroa, Raahen Energialta osinkoa edellytettiin maksettavan 336 000 euroa 15,5 miljoonan euron liikevaihdosta.

Raahen Veden tilanteeseen herättiin lopulta ja vuonna 2024 osinkoja ei peritty vesiyhtiöltä. Nähdäkseni samaa esitetään vuoden 2025 talousarviossa. Osinkojen perimättä jättäminen on todella tärkeää, sillä se lisää osaltaan Raahen Veden taloudellisia resursseja toteuttaa vesihuoltoverkoston kipeästi kaipaamia saneeraustoimenpiteitä.

Verkoston korjausvelka on kasvanut kohtuuttomasti vuosi vuodelta. Saneeraustöitä on voitu tehdä viime vuosina vain murto-osan siitä, mitä olisi vaadittu korjausvelan saamiseksi kuriin. Investointipääomaa taas pitäisi vesiyhtiöllä olla miljoonia vuositasolla, jotta korjausvelkaa saataisiin vähennettyä.

Muutaman vuoden tauko osinkojen maksamisessa ei tule riittämään vesiyhtiölle. Verkoston uusimisessa menee vuosikymmeniä tai kauemmin riippuen Raahen Veden taloudellisista edellytyksistä. Käytännössä verkoston uusimisella on kiire ja nykyinen saneeraustahti on aivan liian hidas.

Ei pidä unohtaa, että vedenjakelu on osa kriittistä infrastruktuuria. Siihen meidän pitää kaupunkinakin panostaa, eikä pyrkiä tasapainottamaan Raahen kaupungin taloutta karsimalla kriittisen infrastruktuurin ylläpidosta. Karsimistahan se on, jos kaupunki perii osinkoja yhtiöltä vähentäen samalla yhtiön kykyä huolehtia vesihuollon välttämättömistä tehtävistä.

Raahen tulo- ja kiinteistöveroprosenttien käsittely vuodelle 2025

Raahen kaupunginvaltuuston marraskuun ns. prosenttikokous oli tänään 11.11.2024 klo 18. Asialistalla olivat pääkohtina talouskatsaus 30.9.2024 sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrittäminen vuodelle 2025. 

Talouskatsaus 30.9.2024

Talouskatsauksessa ilmeni Raahen osalta sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvää oli se, että verotuloja on tämän hetkisen tiedon mukaan tulossa ennusteita enemmän ja kaikki toimialat tulevat pysymään budjetissa. Talouden tilanne on kaikkinensa parempi kuin vielä viime vuoden lopussa budjettikäsittelyssä arvioitiin.

Budjetin mukaan oli odotettavissa alijäämäinen tilinpäätös, mutta syyskuun lopun tilanne näyttäisi siltä, että tilinpäätös onkin ylijäämäinen noin 4,5 miljoonaa euroa. Kaupungin raskasta lainamäärääkin on saatu vähennettyä 6 miljoonan euron tavoitetta enemmän. Tähän mennessä lainamäärä on pienentynyt peräti 10,8 miljoonaa euroa. Tämä on selvä merkki siitä, että on pidetty tiukkaa talouskuuria.

Toisaalta taloutta on pidetty kurissa osin investointeja siirtämällä. Tämä ei tietenkään ole kestävä ratkaisu, mutta silti välttämätön tähän hetkeen. Jatkossa täytyy pohtia sitä, mitkä investoinnit ovat täysin välttämättömiä ja mitkä investoinnit voidaan siirtää hamaan tulevaisuuteen tai jopa perua kokonaan. Kun mukaan otetaan vielä esimerkiksi Raahen sataman valtavat investointitarpeet, kaupungin tehtävänä on tulevaisuudessa miettiä, minkä verran sataman lainoja se kykenee omaan taloustilanteensa nähden takaamaan.

Talouskatsauksessa oli kaupungin kannalta myös huolestuttavia piirteitä. Tällä hetkellä kaupungin työttömyysaste on aivan liian korkealla. Se on jopa selvästi korkeammalla kuin koronavuonna 2021. Asukasmäärä on laskenut pelkästään tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 258 asukkaalla ja kokonaisasukasmäärä on 23539 asukasta.

Kaupungin luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Raahe myös menettää asukkaita toisiin kuntiin enemmän kuin tänne saapuu. Lisäksi yli 65-vuotiaiden määrä on selvästi kasvusuunnassa, kun taas lasten ja nuorten määrä on laskussa. 

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrittäminen vuodelle 2025

Raahen kaupunginvaltuuston kokouksessa tänään tehtiin päätös, ettei tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja koroteta vuodelle 2025. Päätös oli mielestäni järkevä, koska niitä nostettiin viime vuonna niin, että ne olivat korkeampia kuin maamme kunnissa keskimäärin ovat. Viime vuonna moni kunta ei nostanut veroprosenttejaan, mikä on johtanut nyt siihen, että ne joutuvat sen ensi vuodelle tekemään.

Sen sijaan Raahessa tuloveroprosentti säilyy 8,8 %:ssa vuonna 2025. Kiinteistöveroprosentit säilyvät tämän vuoden tasolla ollen seuraavat:

• - maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30%
• - rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20%
• - vakituinen asuinrakennus 0,55%
• - muu asuinrakennus 1,20%
• - rakentamaton rakennuspaikka 3,00%
• - yleishyödyllinen  yhteisö 0,00%
• - voimalaitos 3,10%

Miten saisimme veroprosenttien tulevaisuudessa säilymään nykytasossa tai jopa alenemaan? Ensinnäkin kaupungin pitää saada supistettua menoista ja kasvatettua tulopohjaa. Lainamäärää pitää saada vähemmäksi 6 miljoonan tavoitteen verran vähintään, jotta korkokulut pysyvät aisoissa. Vasemmisto esitti ryhmäpuheessaan selvitystä kaupungin veto- ja pitovoimasta, mikä oli mielestäni erittäin hyvä ajatus. Näin juuri siitä syystä, että selvityksen perusteella voisimme tehdä paremmin toimenpiteitä, joilla Raahe koettaisiin hyvänä paikkana asua ja tänne haluttaisiin jäädä.

Lopuksi

Olen tyytyväinen siihen, että kaikki valtuustoryhmät olivat yhtä mieltä päätösesityksistä. Tämä kertoo siitä, että jokainen valtuustoryhmä tiedostaa kaupungin haastavan taloustilanteen, mutta eivät halua lisätä kaupungin asukkaiden verotaakkaa nykyistä enempää. Toivon kuitenkin, ettei verotuksen säilyttäminen ennallaan tule tarkoittamaan peruspalvelujen karsimishaluja.

Tällä ja etenkin seuraavalla valtuustolla tulee olemaan haastava tehtävä, kun se pohtii millä keinoin menoja saadaan vähennettyä ilman kaupunkilaisten palvelujen kohtuuttomia leikkauksia. Tämän hetken tiedon valossa sanoisin, että investointitarpeiden aiempaa tarkempi arviointi on avaintekijä siinä.

Raahen kaupunginvaltuuston kokouksen antia lokakuussa 2024