Tein pikavisiitin Ranskaan Strasbourgiin, jossa pidettiin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin monitorointikomitean kokous 25.2.2024. Sää oli siellä sateinen, mutta kokouspäivä menikin pääasiassa sisätiloissa. Lähdin matkaan maanantaina 24.päivä aamutuimaan. Lensin Oulusta Helsinkiin, sieltä Frankfurtiin ja Lufthansa oli järjestänyt bussikuljetuksen edelleen Ranskan puolelle Strasbourgiin. Koko päivä meni matkustaessa, kellon ympäri kaikkine odotusaikoineen lentokentällä.

Mutta varsinaiseen asiaan eli monitorointikomitean kokoukseen. Kokouspäivä oli pitkä ja se kesti klo 9-18 välisen ajan. Kokouksessa käsittelimme asioita laajasti jäsenmaiden Eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan toteutumisen seurantakäyntien raportteja ja vaalitarkkailutehtävien raportteja. Kävimme läpi myös Ukrainan ja Georgian tilanteita sekä ulkomaisten tahojen pyrkimystä vaikuttaa paikallisiin ja alueellisiin vaaleihin. 

Kerron hieman kokouksen asiakohdista esiin nousseita omia ajatuksiani. En voi viitata maihin, ihmisiin tai siteerata kenenkään puheita. Voin tässä vaiheessa puhua aiheista varsin yleisellä tasolla ja itselleni heränneiden ajatusten kautta. Näin siksi, että kokous ei ole julkinen ja asiat tullaan käsittelemään maaliskuun täysistunnossa, jonka jälkeen asiat tulevat vasta julkiseksi. 

Vaalivaikuttaminen ja polarisaatio

Kun paikalla oli eri maista olevia edustajia, kävi nopeasti hyvin selväksi, kuinka eri tilanteissa Euroopan maat ovat vaalivaikuttamisessa. Yhteistä hyvin monelle maalle on kuitenkin se, että vaalivaikuttamista ilmenee ja usein se on valeuutisten levittämistä sosiaalisessa mediassa. Vaalivaikuttamista on kuitenkin hyvin monenlaista. Keinoja on niin paljon, kuin ihmismieli vain keksii.

Mutta pitää muistaa, että vaalivaikuttaminen ei ole vain ulkomailta tuleva uhka, Sitä on myös valtioiden sisällä yhä enenevässä määrin. Silmäni ovat vasta avautumassa sille tosiasialle, että yhteiskunnallinen polarisaatio pahenee. Se pahenee maiden sisällä, se pahenee Euroopassa ja se pahenee koko maailmassa. Jokin on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla ja se tuttu turvallinen rauhan maailma on katoamassa jonnekin horisontin taakse. Se on pelottavaa.

Minusta tuntuu, että olemme siirtymässä aikakauteen, jolloin jokainen maa keskittyy itseensä. Se maiden kollektiivisuuden tunne, joka aiemmin ainakin jossakin määrin vallitsi, on kääntynyt turhan jyrkkään nationalistiseen ajattelumalliin. Ajatellaan, että meidän maamme huolehtii omasta parhaastamme, omasta puolustuksestamme, omasta tekemisestämme ja huolehtikaa te vain omista asioistanne. Älkää sekaantuko meidän tekemisiimme. Yhteisrintama on alkanut hajota länsimaiden välillä ja se ei tee meistä vahvoja vaan heikompia. Oman maan etujen ajaminen on tärkeintä, koska niitä ajamme vain me itse. Mutta joskus se paras tapa toimia ei ole yksin, vaan yhdessä.

Ukraina

Ukrainan tilanne ei ole helppo ja se tarvitsee kaiken sen avun, jonka muut maat voivat tarjota. USA:n apu on ollut tähän saakka erittäin tärkeä, mutta saako Ukraina siltä apua jatkossa? Se jää nähtäväksi. Ukrainan sota on kuitenkin Euroopan sota. Sen lopputulos on Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittävä. Me emme tiedä, mitä tapahtuu, jos Ukraina menettää suvereniteettinsa. Me emme tiedä mitä tapahtuu, jos niin ei käy. Mutta sen me tiedämme, että koko Eurooppa on eräänlaisessa muutostilassa.

Muutos itsessään ei ole aina huono asia. Joskus muutos voi myös tarkoittaa kehittymistä parempaan. Niin epävarma ja pahaenteinen kuin Euroopan tilanne tällä hetkellä onkin, ehkä muutos voi tuoda tullessaan myös hyvää. Vaikka demokratia tuntuu tällä hetkellä vain rapautuvan,, ehkä se näiden epävakauden aikojen jälkeen tulee olemaan entistä vahvempi. Niin vaikea kuin sitä tällä hetkellä onkin kuvitella. Mutta toivoa voimme.

Suomeen palasin jo keskiviikkona 26.2 eli visiitti Strasbourgiin oli todellakin pikainen. Koska kolmesta päivästä kaksi meni matkustamiseen ja yksi kokonainen päivä kokouksessa istumiseen, ei aikaa jäänyt nähtävyyksien katsomiselle. Häthätää ehdin sentään hotellia lähinnä olevassa kaupassa käydä ostamassa illaksi ja aamuksi jotakin syötävää. Tiistai-iltana kokouksen jälkeen ehdin vielä videoida Ylen vaalikoneeseen videon. Ei mikään helppo rasti pitkän päivän jälkeen, mutta tulipahan tehtyä.

Koska aikaa ei jää näillä reissuilla yhtään ylimääräistä, ihailen kaupunkia yleensä hotellin ja Palais de l'Europen välillä kävellessäni. Siksi tiistaina kokouksen jälkeen päätin kävellä muutaman kilometrin hotellille. Sai samalla myös raitista ilmaa, mikä teki todella hyvää. Kuvassa oleva rakennus muuten on Pyhän Paavalin kirkko, protestanttinen reformistikirkko. Komea näky, jota ihailin iltaisin ennen nukkumaan laittamista hotellihuoneen ikkunasta. Ikkunasta oli nimittäin suora näkymä kirkon julkisivuun.

Seuraava Strasbourgin reissu on edessä vajaan neljän viikon kuluttua. Silloin on kongressin täysistunto, joka kestää lähes koko viikon kaikkine muine rinnakkaiskokouksineen. Samalla viikolla on nimittäin uusi monitorointikomitean kokous, kuntakamarin kokous ja vielä poliittisten ryhmienkin kokoukset. Päivät tulevat olemaan vielä pidempiä kuin nyt oli. Tämän tiedän, koska olin täysistunnossa viimeksi lokakuussa.

Euroopan yhtenäisyys on tärkeämpää kuin koskaan

Kuntaliitto järjesti kansainvälisissä tehtävissä toimivien luottamushenkilöiden tapaamisen 16.1.2025 Kuntatalolla Helsingissä. Päivä oli pitkä, jos mukaan lasketaan myös matkat eri kulkuneuvoilla ja odottelu lentokentällä. Edellisenä yönä nukuin niin pitkään kuin pystyin, mutta herätys oli silti klo 04 yöllä. Matkaan kuuluivat ajaminen omalla ajoneuvolla Raahe-Oulu-Raahe väliä, lennot Oulusta Helsinkiin ja takaisin, yksi taksimatka ja lähijunalla Helsingin päässä lentoaseman ja keskustan väliä. Pieni reipas kävelylenkkikin kuului asiaan. Kun olin takaisin kotona torstai-iltana, oli jo melkoisen myöhä.

Päivä oli siis todella pitkä, mutta sitäkin mukavampi. Paikalla oli oman valtuuskuntani Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin jäsenten lisäksi jäseniä CEMR:stä, UCLG:stä ja Euroopan alueiden komiteasta. Jokaisella näillä organisaatiolla on omat tarkoituksensa ja lähestymiskulmansa, mutta yhteistä on eurooppalainen näkökulma ja vaikuttaminen paikallis- ja aluetason etujen ajamiseksi.

En lähde tässä postauksessa erittelemään kovin tarkkaan näitä eri organisaatioita. Lyhyesti lienee kuitenkin tarpeellista avata niitä. Euroopan neuvosto on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö ja kunta- ja aluehallintokongressi, jossa itse toimin, on paikallisen ja alueellisen demokratian rakentaja neuvoston jäsenvaltioissa.

CEMR vaikuttaa Eurooppa-politiikkaan kaikilla niillä aloilla, joilla on kytkentää kunta- ja maakuntatasoon ja tarjoaa keskustelufoorumin kansallisten jäsenliittojen kautta. UCLG on kansallisten kuntajärjestöjen ja yksittäisten kaupunkien yhteen kokoava kattojärjestö, joka pitää yhteyttää erityisesti YK:hon päin. Euroopan alueiden komitea taas on paikallis- ja aluehallintoa edustava elin Euroopan unionissa.

Kuva: Tapaamisen aloitti Kuntaliiton kv-asioiden päällikkö Laura Parsama

Nyt toteutetussa tapaamisessa erityisinä aiheina olivat Euroopan rooli kansainvälisessä toimintakentässä, josta meille piti esittelyn Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela sekä EU-vaikuttamistapojen kehittäminen, josta meille puhui Euroopan alueiden komitean Markku Markkula. Lisäksi kävimme läpi eri valtuuskuntien esittelyt ja valtuuskuntien yhteisesti jaettavia ajankohtaisia asioita.

Mitä päivästä jäi mieleen ja erityisesti millaisia ajatuksia ne minussa herättävät? Ensinnäkin Eurooppa on viime vuosina ja vuosikymmeninä käynyt läpi hyvin erilaisia kriisejä. On ollut esimerkiksi talous-, pakolais- ja koronakriisit, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Brexit, kun Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Jokainen kriisi on paitsi osoittanut Euroopan unionin kehittämistarpeet, myös jälkikäteen vahvistanut toimintakulttuuria. Silti jokainen kriisi on aina erilainen, eikä mitään manuaalia tule olemaan valmiina tulevaisuuden kriisejäkään ajatellen.

Moni kriisi elää tälläkin hetkellä ja Euroopan yhtenäisyys on kenties tärkeämpää kuin koskaan. Vaikka Euroopan unionin maiden olisi keskityttävä tekemään yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallinnassa ja puolustusyhteistyössä, on poliittinen polarisaatio ja vastakkainasettelu nähtävissä. Esimerkiksi kriisitilanteisiin varautumisen ja puolustusmenoihin panostamisen näkevät Euroopan läntiset valtiot hyvin eri tavalla kuin rajamaat, joihin Suomikin kuuluu.

Uuden edessä voimme olla myös Yhdysvaltojen tehdessä omia päätöksiään. Miten Yhdysvallat aikovat jatkossa vaikuttaa Ukrainan sotaan esim. taloudellisen ja materiaalisen tuen muodossa? Miten Yhdysvallat aikovat tulevaisuudessa panostaa arktisen alueen tilanteeseen? Vaikka viime vuosina USA ei ole kovin näkyvästi kohdentanut sotilaallisia tai muita resurssejaan alueelle, on se sotilaallisesti kuitenkin merkittävä alue. Uskon, että arktisen alueen taktinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan.

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin jäsenistä olivat paikalla:

Christa Carpelan, Teuvo Harva, Ulla Santti, Tiina Hanhikorpi ja Markku Papinniemi. 

Kuvassa myös Kuntaliiton Laura Parsama.

Iltapäivällä pidimme oman valtuuskuntamme kokouksen, jossa kävimme läpi toimenpiteitä kevään kunta- ja aluevaalien jälkeen. Teams-yhteyden kautta meille kertoi vaalitarkkailuun liittyvistä käytännöistä paitsi yleisesti myös Suomen kunta- ja aluevaalien osalta Euroopan neuvoston vaalitarkkailuvirkailija Mathilde Giraldi.

Vaaleihin liittyen oma pestini kunta- ja aluehallintokongressin jäsenenä on katkolla. Vaalitulos ja oman puolueen päätökset vaikuttavat siihen, voinko jatkaa tehtävässä tulevasta syksystä alkaen. Mielelläni näin kyllä tekisin. Tehtävässä tarvitaan aina riittävää englannin- tai ranskankielen taitoa, sillä ilman kielitaitoa ei luottamustehtäviin ja käsiteltäviin asioihin pääse tarpeeksi hyvin sisälle ja tärkeämpääkin tärkeämpi verkostoituminen eri maiden edustajiin jää tekemättä. 

Todennäköisesti tulen vaalituloksesta ja puolueen päätöksestä riippumatta osallistumaan kuitenkin vielä useisiin kansainvälisiin kokouksiin. Näin siksi, että vaalien jälkeen valintaprosessi eri instansseissa vie aina aikaa. Päätöksentekoelimiä ovat puolue, Kuntaliitto, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Lisäksi käydään erilaisia neuvotteluja kunnallissihteerien kesken. Esimerkiksi omassa valintaprosessissani meni aikaa useita kuukausia. Vaikka tiesin tulevasta jo toukokuussa, prosessi oli käyty loppuun ja virallinen päätös tullut vasta lokakuussa.

Ennen vaaleja tulen osallistumaan Strasbourgissa Ranskassa ainakin monitorointikomitean kokoukseen helmikuussa ja kongressin täysistuntoon maaliskuussa. Näihin olen jo matkavarauksiakin tehnyt. Vaalien jälkeen olen melkoisen varmasti vielä monitorointikomitean kokouksessa Strasbourgissa vielä kesä-heinäkuun vaihteessa ja mahdollisesti vielä lokakuun alussa.

Ainoa huono puoli näistä kokouksista ja täysistunnoista on se, että joudun tämän kevään aikana olemaan pois kahdesta Raahen kaupunginvaltuuston kokouksesta. Vaikka olen niistä pois, ei se tarkoita sitä, ettenkö toisi esille omia näkemyksiäni kaupungin päätettävissä olevista asioista ja olisi omalta osaltani ryhmäni kannanottojen takana. Näin siksi, että vaikka en valtuuston kokouksiin voi kansainvälisistä tehtävistäni johtuen osallistua, ehdin osallistua kuitenkin valtuustoryhmäni kokouksiin, jotka käydään ennen valtuuston kokouksia.

Terveiset Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnosta Strasbourgista 15.-17.10.2024

Osallistuin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin (CLRAE) täysistuntoon 15.-17.10.2024 Strasbourgissa Ranskassa. Täysistuntopäivät olivat mielenkiintoisia ja työntäyteisiä. Euroopan neuvosto on käsittääkseni kuitenkin instituutiona ihmisille vieraampi kuin esimerkiksi Euroopan Unioni ja Eurooppa neuvosto ja uskon niiden sekoittuvan helposti toisiinsa. Onkin syytä avata hieman näiden eri organisaatioiden eroja. 

Euroopan Unioni on 27 jäsenmaan poliittinen ja taloudellinen yhteenliittymä ja Eurooppa neuvosto on EU:n jäsenvaltioiden valtionpäämiehistä koostuva toimielin. Euroopan neuvosto sen sijaan on EU:sta riippumaton, 46 jäsenmaan ihmisoikeusjärjestö Euroopassa. EU ja Euroopan neuvosto ovat toki tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Euroopan neuvoston päätoimipaikka sijaitsee Strasbourgissa ja sen työ perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Ihmisoikeusjärjestönä Euroopan neuvoston päätavoitteita ovat muun muassa ihmisoikeuksien vahvistaminen, syrjinnän ja rasismin torjunta, sukupuolten tasa-arvo, lasten oikeuksien suojelu sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus.

Kunta- ja aluehallintokongressi (CLRAE), on yksi Euroopan neuvoston kuudesta toimielimestä. CLRAE:n tehtävänä on kunta- ja aluedemokratian vahvistaminen sekä Eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan soveltamisen arvioiminen Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Kunta- ja aluehallintokongressi pyrkii lisäksi edistämään jäsenvaltioiden hallitusten ja paikallisen tason viranomaisten välistä poliittista kuulemista.

Kunta- ja aluehallintokongressiin kuuluu 306 edustajaa ja 306 varajäsentä eri puolilta Eurooppaa, jotka nimetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Suomea kongressissa edustaa viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Lisäksi kongressin täysistunnossa ovat mukana Kuntaliiton nimeämät Suomen valtuuskunnan sihteerit.

Kongressi on jaettu kahteen kamariin, kunta- ja aluekamariin. Kongressin työ on lisäksi organisoitu kolmeen komiteaan, joita ovat monitorointikomitea, hallintokomitea ja sosiaalisen osallisuuden komitea. Itse kuulun kuntakamariin ja monitorointikomiteaan. Kuntakamari keskittyy toiminnassaan pääasiassa paikallisdemokratian tilan tutkimiseen ja paikallisvaalien tarkkailuun Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Lisäksi kuntakamari käsittelee yhteiskunnallisia ja kuntatason olennaisia ja ajankohtaisia kysymyksiä.

Monitorointikomitean päätehtävä on Eurooppalaisen itsehallinnon peruskirjan toteutumisen valvominen. Jäsenmaihin tehdään valvontakäyntejä säännöllisesti ja valvontakäynneistä laaditaan maakohtaiset raportit, jotka täysistunto aikanaan hyväksyy. Yhdessä aluekamarin kanssa toteutetaan lisäksi vaalitarkkailutehtäviä jäsenvaltioiden kutsumana, joista niin ikään laaditaan raportit täysistunnolle.

15.10.2024 kongressin täysistunnossa käsiteltiin Suomen maaraportti koskien Eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden toteutumista. Raportin keskeisenä sisältönä oli, että paikallisdemokratian taso on Suomessa yleisesti hyvä. Suosituksena raportissa kuitenkin esitettiin hyvinvointialueiden taloudellisen itsemääräämisoikeuden ja perustuslaillisen aseman vahvistamista.

Suomen lisäksi täysistunnossa käsiteltiin Islannin, Latvian ja Maltan maaraportit sekä Turkin paikallisvaalien tarkkailuraportti. Muun muassa ilmastonmuutoskysymykset, vanhusten yhteisöllinen asema ja nuoret poliittisessa päätöksenteossa olivat kongressin asialistalla. Vilkasta keskustelua käytiin myös asialistalla olleista Ukrainan kulttuuriperinnön tuhoamisesta/tuhoutumisesta sodassa sekä Georgian demokratian tilasta vaalien alla.