Raahen Seutu haas­tat­te­li kolme kau­pun­gin­joh­ta­ja­eh­do­kas­ta ja juttu julkaistiin lehdessä 12.3.2025. Haastattelussa esitettiin neljä kysymystä, jotka olivat:

Vaalikampanjointi on alkanut toden teolla eri puolueissa. Vaaliteltat nousevat pystyyn eri paikkakunnilla turuilla ja toreilla, kauppojen edessä ulkona ja eri tiloissa sisällä. Grillit käyvät kuumana ja makkarat vetävät ihmisiä teltoille. Kahvia, kahvipullaa, puuroa ja karkkeja tarjotaan kilvan eri teltoilla, on arvontoja ja erilaisia kilpailuja. Siinä samalla puhutaan kaupungin asioita ja kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä.

Viime aikoina on runsaasti keskustelua herättänyt se, mihin suuntaan Raahe lähtee viemään jätehuoltoaan. Rakennetun ympäristön lautakunnan kanta on jätehuollon siirtäminen Vestialle ja valtuuston päätös pitäisi saada aikaan vielä tämän valtuustokauden aikana. Päätöksen venyttäminen seuraavalle valtuustokaudelle johtaisi kuulemma siihen, että jätehuoltoasiassa lähdettäisiin nollasta uudelleen liikkeelle.

Tein pikavisiitin Ranskaan Strasbourgiin, jossa pidettiin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin monitorointikomitean kokous 25.2.2024. Sää oli siellä sateinen, mutta kokouspäivä menikin pääasiassa sisätiloissa. Lähdin matkaan maanantaina 24.päivä aamutuimaan. Lensin Oulusta Helsinkiin, sieltä Frankfurtiin ja Lufthansa oli järjestänyt bussikuljetuksen edelleen Ranskan puolelle Strasbourgiin. Koko päivä meni matkustaessa, kellon ympäri kaikkine odotusaikoineen lentokentällä.

Politiikka herättää aina paljon keskustelua. Jokaisella on mielipiteensä ja vastakkaiset mielipiteet kisaavat keskenään rajuinkin sanankääntein. Mutta missä kulkee raja kärkevän ja sopimattoman sananvaihdon välillä? Itse ole aina pitänyt rajana sitä, että asioista voi riidellä, mutta henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä.

Raahen Seudussa 14.2.2025 päätoimittaja Nina Tuomikoski otti kantaa Raahen kaupunginjohtajahakuun ja soveltuvuusarviointiin. Hän totesi, että soveltuvuusarvioinnit ovat suurta bisnestä, mutta niiden tuomaa lisäarvo on vaikea osoittaa. Soveltuvuusarvioinnit todellakin ovat suurta bisnestä, mutta niiden tuoma lisäarvo ei ole automaattisesti kehno. Erityisesti se tuo monipuolista ja ulkopuolista näkemystä ehdokkaiden soveltuvuuteen silloin, kun valinnasta päättävien henkilöiden näkemykset ehdokkaista vaihtelevat ja he eivät pääse yksimieliseen päätökseen.

Tässä postauksessa kerron tiivistettynä kolmesta aiheesta, joita käsittelimme Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen kokouksessa 10.2.2025. Erityisesti maakuntakaava herätti maakuntahallituksen jäsenissä eniten keskustelua.

Vanha Raahe on täynnä vanhoja rakennuksia, joista moni tuntuu vain odottavan lopullista purkutuomiotaan. Me raahelaiset emme näe alueen potentiaalia emmekä sen todellista viehätystä. On helppo sokaistua sille, mikä on koko ajan silmien alla ja mihin on tottunut. Sellaiset asiat ovat ihmiselle itsestäänselvyyksiä.

Olin vastikään kuuntelemassa JokiICT:n, Kuntien Hetapalvelujen sekä PPE-Köökin järjestämää webinaaria. Kuntaliitto järjesti aiemmin samana päivänä webinaarin samasta aiheesta ja on antanut tiedotteen myös omilla verkkosivuillaan jo viime marraskuussa.

28.1.2025 Ilta-Sanomissa oli hyvä artikkeli tuulivoiman vaikutuksista uuden tutkimuksen valossa. Otsikko kuuluu seuraavasti: Vastatuulessa – Onko Suomi tekemässä kallista virhettä? Tämä on erittäin hyvä kysymys ja koko artikkeli käsitteli mielestäni hyvin ajankohtaista aihetta. Tuulivoimaa kaavoitetaan ja rakennetaan kiireellä vihreän siirtymän nimissä, mutta pahimmillaan se kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Raahen Seudussa oli vastikään kysely: Mitä sinä haluat Raahen saaristolta? Raahe oli mukana Vuoden retkikohde -kilpailussa vuonna 2016 ja voitti sen saaden 6500 retkeilijän äänistä peräti kolmanneksen. Hieno saavutus Raahelle, mutta miten Raahe on osannut hyödyntää tätä saavutustaan näin yhdeksän vuoden jälkeen?

Selvityshenkilöt ovat antaneet raporttinsa valtionosuusuudistuksesta ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Jos uudistusta tullaan ajamaan selvityksessä mainitulla tavalla, tarkoittaa se lähes huomattavia taloudellisia menetyksiä pienille kunnille, jotka saavat merkittävän osan kiinteistöverotuloistaan tuulivoimaloista. Niitä riittää erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla.