Osallistuin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin (CLRAE) täysistuntoon 15.-17.10.2024 Strasbourgissa Ranskassa. Täysistuntopäivät olivat mielenkiintoisia ja työntäyteisiä. Euroopan neuvosto on käsittääkseni kuitenkin instituutiona ihmisille vieraampi kuin esimerkiksi Euroopan Unioni ja Eurooppa neuvosto ja uskon niiden sekoittuvan helposti toisiinsa. Onkin syytä avata hieman näiden eri organisaatioiden eroja.
Euroopan Unioni on 27 jäsenmaan poliittinen ja taloudellinen yhteenliittymä ja Eurooppa neuvosto on EU:n jäsenvaltioiden valtionpäämiehistä koostuva toimielin. Euroopan neuvosto sen sijaan on EU:sta riippumaton, 46 jäsenmaan ihmisoikeusjärjestö Euroopassa. EU ja Euroopan neuvosto ovat toki tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Euroopan neuvoston päätoimipaikka sijaitsee Strasbourgissa ja sen työ perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Ihmisoikeusjärjestönä Euroopan neuvoston päätavoitteita ovat muun muassa ihmisoikeuksien vahvistaminen, syrjinnän ja rasismin torjunta, sukupuolten tasa-arvo, lasten oikeuksien suojelu sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus.
Kunta- ja aluehallintokongressi (CLRAE), on yksi Euroopan neuvoston kuudesta toimielimestä. CLRAE:n tehtävänä on kunta- ja aluedemokratian vahvistaminen sekä Eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan soveltamisen arvioiminen Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Kunta- ja aluehallintokongressi pyrkii lisäksi edistämään jäsenvaltioiden hallitusten ja paikallisen tason viranomaisten välistä poliittista kuulemista.
Kunta- ja aluehallintokongressiin kuuluu 306 edustajaa ja 306 varajäsentä eri puolilta Eurooppaa, jotka nimetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Suomea kongressissa edustaa viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Lisäksi kongressin täysistunnossa ovat mukana Kuntaliiton nimeämät Suomen valtuuskunnan sihteerit.
Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskuntaan kuuluvat:
Teuvo Hatva, Jani Kokko, Christa Carpelan, Atte Kaleva (jonka sijaisena tämänkertaisessa täysistunnossa toimi varajäsen Markku Papinniemi) sekä Tiina Hanhikorpi.
Suomen valtuuskunnan sihteerinä täysistunnossa oli mukana Kuntaliitosta Laura Parsama.
Kongressi on jaettu kahteen kamariin, kunta- ja aluekamariin. Kongressin työ on lisäksi organisoitu kolmeen komiteaan, joita ovat monitorointikomitea, hallintokomitea ja sosiaalisen osallisuuden komitea. Itse kuulun kuntakamariin ja monitorointikomiteaan. Kuntakamari keskittyy toiminnassaan pääasiassa paikallisdemokratian tilan tutkimiseen ja paikallisvaalien tarkkailuun Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Lisäksi kuntakamari käsittelee yhteiskunnallisia ja kuntatason olennaisia ja ajankohtaisia kysymyksiä.
Monitorointikomitean päätehtävä on Eurooppalaisen itsehallinnon peruskirjan toteutumisen valvominen. Jäsenmaihin tehdään valvontakäyntejä säännöllisesti ja valvontakäynneistä laaditaan maakohtaiset raportit, jotka täysistunto aikanaan hyväksyy. Yhdessä aluekamarin kanssa toteutetaan lisäksi vaalitarkkailutehtäviä jäsenvaltioiden kutsumana, joista niin ikään laaditaan raportit täysistunnolle.
15.10.2024 kongressin täysistunnossa käsiteltiin Suomen maaraportti koskien Eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden toteutumista. Raportin keskeisenä sisältönä oli, että paikallisdemokratian taso on Suomessa yleisesti hyvä. Suosituksena raportissa kuitenkin esitettiin hyvinvointialueiden taloudellisen itsemääräämisoikeuden ja perustuslaillisen aseman vahvistamista.
Suomen lisäksi täysistunnossa käsiteltiin Islannin, Latvian ja Maltan maaraportit sekä Turkin paikallisvaalien tarkkailuraportti. Muun muassa ilmastonmuutoskysymykset, vanhusten yhteisöllinen asema ja nuoret poliittisessa päätöksenteossa olivat kongressin asialistalla. Vilkasta keskustelua käytiin myös asialistalla olleista Ukrainan kulttuuriperinnön tuhoamisesta/tuhoutumisesta sodassa sekä Georgian demokratian tilasta vaalien alla.
Keskiviikkona 16.10.2024 täysistunnon väliajalla pidettiin Vyshyvankan paraatin avajaiset (ukrainalainen kirjontanäyttely).
Yhteistyö Suomen valtuuskunnan ja kongressin ECR-ryhmän sisällä oli toimiva ja minut otettiin hyvin vastaan uudessa tehtävässäni. Sain täysistuntopäivien aikana entistä laajempaa perspektiiviä eurooppalaiseen politiikkaan ja pidin erityisen antoisana mahdollisuutta verkostoitua muiden, eri puolilta Eurooppaa olevien, kongressin jäsenten kanssa.
Lopuksi minun täytyy antaa erityismaininta Euroopan neuvoston nuorisodelegaateille. Nuorisodelegaatit olivat todella aktiivisia ja innokkaita puheenvuorojen pitäjiä tuoden samalla nuorten näkökulman esille todella ansiokkaasti puheenvuoroissaan. Eräs nuorisodelegaatti lopetti puheenvuoronsa sanoihin: ”Sanotaan, että me nuoret olemme tulevaisuus. Mutta emme ole vain sitä, olemme myös nykyhetki”. Mielestäni on tärkeää, että tämän päivän nuoret innostuisivat yhä enemmän politiikasta, koska nuoria tarvitaan mukaan nyt, eikä vasta tulevaisuudessa. Osaamista heiltä selvästi löytyy.
Seuraava Euroopan Neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunto pidetään maaliskuussa 2025.
Lisää kommentti
Kommentit