Puheeni hyvinvointialueiden rahoituksen puolesta 9.11.2024 Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa

Julkaistu 10. marraskuuta 2024 klo 14.17

Perussuomalaiset rp:n puoluevaltuusto kokoontui 9.11.2024 Helsingissä hotelli Presidentissä. Puoluevaltuusto valitaan kahden vuoden välein puoluekokouksessa ja minut valittiin siihen vuoden 2023 puoluekokouksessa Tampereella. Tämän syksyn puoluevaltuuston kokouksessa päätimme vuoden 2025 jäsenmaksuista ja talousarviosta sekä valitsimme äänestyksen jälkeen uuden jäsenen puoluehallitukseen.

Kokouksessa viimeisenä asiakohtana on aina muut asiat, joissa puoluevaltuuston jäsenillä on sana vapaa. Puheita pidettiin kiitettävästi ja toimenpidealoitteita esitettiin useampia. Myös itse pidin puheen, joka koski hyvinvointialueiden taloutta sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen tilannetta ja sen erityistarpeita.

Puheeni Perussuomalaiset rp:n puoluevaltuuston kokouksessa oli seuraavanlainen:

Happoradion kappaleessa lauletaan: ”Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla, jotka ymmärrän”. Toivon, että puhun nyt äänellä, joka kuullaan ja käytän sanoja, jotka ymmärretään. Aion puhua sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sen järjestämisestä. Tulen puhumaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueesta Pohteesta, mutta uskon samalla puhuvani myös monen muun hyvinvointialueen äänellä.

En ole Pohteen aluevaltuutettu, mutta sote-palvelujen toimivuudesta kuulen jatkuvasti. Ihmiset ovat tyytymättömiä ja totta puhuen peloissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pelkoa ei vähennä se, että oppositiopuolueen edustajat pistävät jatkuvasti bensaa liekkeihin. Huhuistakin tulee totta ja etusormi osoittaa, ketäpä muutakaan kuin, hallitusta ja hallituspuolueiden edustajia.

Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen taso on joiltakin osin romahtamassa. Jos Pohteen suunnittelemat lisäsäästötoimenpiteet toteutuvat, toiminta tulee vaarantamaan ihmisten mahdollisuuden päästä jopa välttämättömään hoitoon. Vaikka Pohde tekee säästöpäätöksensä itse, se tekee ne pakon sanelemana, koska taloudellista itsenäisyyttä ei hyvinvointialueilla ole. Rahoitushan tulee 90:%sti valtiolta.

Kerron lyhyesti yhden esimerkin elävästä elämästä siitä, miten hyvinvointialueiden kiristyvä talous näkyy perusjanttereille ja -estereille. Eräälle työikäiselle miehelle ei laiteta lonkkaproteesia, koska on linjattu, että se laitetaan vasta 65 vuotta täyttäneille. On katsottu, että säästetään, kun ei tarvitse kallista proteesia laittaa useampaan kertaan. Siksi tämä mies saa toimintakykynsä palauttavan lonkkaproteesin vasta eläkeiässä, johon on aikaa yli 10 vuotta.

Kertomuksia on lukuisia erilaisia, mutta monessa niistä korostuu niin sanottu maakuntamatkailu. Termi on varmasti tuttu monelle tässäkin huoneessa olevalle. Maakuntamatkailussa vanhuksia siirretään vuodeosastolta toiselle pitkänkin matkan päähän ja näitä siirtoja on jopa päivittäin.

Eräskin vanhus maakuntamatkaili 350 kilometriä 4:llä eri paikkakunnalla 5 päivän aikana. Varsinkaan pohjoisessa asuvalle ihmiselle matka ei ole järin pitkä, mutta kun tähän matkaan yhdistää potilaan iän sekä matkojen määrän ja aikataulun, ei voida puhua ihmisen arvon huomioivasta toiminnasta. Tuskin se kovin halpaakaan on.

Meidän pitää muistaa, että ihmiset ajattelevat poliittisten päätösten järkevyyttä aina ensisijaisesti omien kokemustensa kautta. Vaikka valtiontalouden tilanne on lähes katastrofaalinen, ihmiset eivät ajattele sitä. He kaipaavat vain yhtä ja ainoaa asiaa. Toimivia palveluja silloin, kun he niitä todella tarvitsevat.

Vaikka me Perussuomalaiset teemme kaikkemme valtiontalouden tervehdyttämiseksi. Vaikka toimemme ovat täysin oikeutettuja, järkeviä ja jopa välttämättömiä, osa ihmisistä ei toimiamme silti ymmärrä. Säästötoimien välttämättömyys ei mene ihmisille perille, koska oma elämä ja omien palvelujen saatavuus on lähinnä sydäntä. Ja minä ymmärrän senkin.

Vielä muutama sananen Pohteesta. Pohteella tehdään fiksuja säästöpäätöksiä, mutta pakon sanelemana tai valtion ohjauksen alla myös päätöksiä, jotka romuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Ensinnäkin Oulaskankaan sairaalan kohtalo. Jos ympärivuorokautinen päivystys ja sitä myöten myös vaativampi leikkaustoiminta päättyy Oulaisissa, Oulun yliopistollisen sairaalaan kapasiteetti ei tule riittämään potilasmäärän kasvun hoitamiseen. Eihän se riitä edes nyt ja tämä on fakta.

Toiseksi Pohteelle on välttämätöntä antaa 2 vuoden lisäaika tarvittavien säästöjen toteuttamiselle. En siis puhu säästöjen perumisesta, vaan puhun niiden määräajan siirtämisestä. Nyt annetussa ajassa on aivan liian kiire, jotta säästöpäätökset voitaisiin tehdä tarpeeksi harkiten ja kokonaiskuva mielessä.

Lopuksi toivon, että tämä viesti välitetään sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle, joka on valitettavasti estynyt saapumasta tähän puoluevaltuuston kokoukseen.

Kiitos.

Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador