Jokainen Suomen kunta kuuluu johonkin maakuntaliittoon ja oma asuinpaikkakuntani Raahe kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Vaikka jokainen kunta on maakuntaliiton jäsen, yllättävän harva kuntapäättäjä silti tietää, mitä maakuntaliitto oikeastaan tekee. Tässä postauksessa kerron muutamia Pohjois-Pohjanmaan liiton perustehtäviä. Painotan sanaa perustehtäviä, koska listaukseni ei todellakaan ole kattava.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on maakuntamme kuntien edunvalvoja. Edunvalvonnassa muun muassa verkostoidutaan muiden maakuntien kanssa sekä vaikutetaan valtio- ja EU-tason ohjelmiin ja budjettiin. Maakuntaliitto pitää verkostoja yllä EU-parlamentaarikoihin ja Euroopan unionin valmistelijoihin. Tätä kautta maakuntaliitto voi tavoitella esimerkiksi EU-rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin.
Verkostoitumista toteutetaan myös muihin pohjoismaihin ja Ukrainan sodan syttymisen myötä yhteistyö esimerkiksi Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan kanssa on tiivistynyt entisestään. Erityisesti logistiikan ja puhtaan energian investoinnit ovat tapetilla pohjoismaisessa yhteistyössä.
Valtion tasolla maakuntaliitto pyrkii vaikuttamaan muun muassa kulloisenkin hallitusohjelman sisältöön ja saamaan oman alueensa merkittävimpiä kehittämistavoitteita hallitusohjelman kirjauksiin. Tällä hallituskaudella Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhdessä muiden pohjoisen, ja osin itäisen Suomen maakuntaliittojen kanssa saanut Pohjoisen ohjelman kirjauksia sisällytettyä hallitusohjelmaan.
Yksi merkittävä syy tähän lienee pohjoisen merkityksen kasvu geopoliittisen tilanteen muututtua. Yksi Pohjoisen ohjelman pääargumentti onkin: Pohjoinen porttina länteen. Ilman pohjoista Suomi olisi tällä hetkellä käytännössä saari, sillä itärajan sulkeuduttua vain pohjoisesta on maayhteys länteen. Ilman maayhteyttä muun muassa huoltovarmuus kärsisi selvästi.
Pohjoisessa ohjelmassa on myös muita tavoitteita kuin logistiikan ja huoltovarmuuden toimivuus. Ohjelma tavoittelee lisäksi muun muassa elinkeinoelämän kasvua ja tässä investoinnit ovat keskiössä. Pohjoinen ohjelma korostaa myös ilmastotavoitteiden toteutumista ja työelämän osaajien saamista maakuntaamme.
Yksi maakuntaliiton ydintehtävä on kuntien tukeminen elinvoiman kehittämisessä. Tässä työssä on ensiarvoisen tärkeää vuorovaikutus kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Maakuntaliitto tukee kuntia esimerkiksi tarjoamalla asiantuntija-apua ja erilaisin hankkein isommissa muutostilanteissa, joissa kunnat tarvitsevat erityistä ohjausta.
Maakuntaliitto laatii valtuustokausittain maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan. Pohjois-Pohjanmaalla maakuntakaava on saanut nimekseen oikean sanahirviön: energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava. Olen jumpannut nimeä nyt kolmatta vuotta, joten pikkuhiljaa sen sanominen on käynyt väkisinkin helpoksi. Mutta aikaa siihen meni.
Uusi maakuntaohjelma vuosille 2026-2029 tulee hyväksymiskäsittelyyn maakuntavaltuustoon jo ensi syksynä. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan valmistelu alkaa olla loppusuoralla ja sen todennäköinen hyväksymiskäsittely on loppukeväällä 2025.
Mitä nämä maakuntaohjelma ja maakuntakaava sitten ovat? Maakuntaohjelma on lakisääteinen asiakirja, joka sisältää linjaukset alueiden kehittämisen painopisteistä. Jos innostut tutustumaan Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelmaan 2022-2025, se löytyy täältä: Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022–2025.
Maakuntakaava on monimutkaisempi asiakirja. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Lyhyesti sanottuna se on kaikkia maakunnan kuntia koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma.
Maakuntakaavassa esimerkiksi määritellään yleisellä tasolla tuulivoimalle soveltuvat maankäyttöalueet. Tällä hetkellä maakuntakaavaan merkitään vain vähintään 10 tuulivoimalalle tarkoitetut alueet. Sitä pienemmät alueet kaavoitetaan kunnissa.
Ennen kuin maakuntakaava voidaan hyväksyä, se on edellyttänyt todella pitkän valmistelutyön virkamiestasolla, lukuisia selvityksiä, useita lausuntokierroksia ja poliittisten päätöksentekijöiden istumalihasten testausta monissa eri kokouksissa. Prosessi ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, vaan siihen kuluu todella paljon aikaa.
Tässä oli maakuntaliiton tehtävien äärimmäisen lyhyt oppimäärä. Korostan vielä kerran, että mainitsin äsken vain muutaman maakuntaliiton tehtäväkenttään kuuluvan asian. Todellisuudessa maakuntaliitolla on monia sellaisia tehtäviä, joista en edes tiedä. Eikä poliitikon ole edes tarkoituksenmukaista olla selvillä kaikesta siitä työstä, jota maakuntaliiton henkilöstö taustalla tekee.
Valtuustokausi alkaa olla lopuillaan ja kuntavaalit häämöttävät jo neljän kuukauden päässä. Tällä valtuustokaudella olen saanut tutustua maakuntaliiton viranhaltijoihin ja poliittisiin päättäjiin. Olen verkostoitumalla ja kokouksissa käymällä saanut perustason käsityksen maakuntaliiton toiminnasta ja taloudesta.
Ensinnäkin on todettava, että Pohjois-Pohjanmaan liiton viranhaltijoiden asiantuntemus on huippuluokkaa. Poliittisena päättäjänä on milloin tahansa voinut kysyä mieltä askarruttavista asioista ja saanut nopeasti selkokielisiä faktaan perustuvia vastauksia kysymyksiin. Parasta on se, että on voinut kysyä ihan miten tyhmiä tahansa ilman, että on saanut jälkeenpäin kokea olevansa tyhmä.
Maakuntavaltuusto on pitänyt kokouksia keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Maakuntahallitus on kokoustanut kuukausittain heinäkuuta lukuun ottamatta. Maakuntahallituksessa poliittiset päättäjät ovat olleet toisiaan arvostavia, vaikka kaikesta ei todellakaan ole oltu samaa mieltä.
Maakuntahallituksessa työskentelystä on jäänyt hyvät muistot jo tässä vaiheessa. Vielä on ensi kevät edessä, ennen kuin ”puikkoihin” astuu ehkä joku toinen. Henkilövalinnat ovatkin sitten ihan toinen tarina ja neuvottelut käydään kuntavaalien jälkeen.
Lisää kommentti
Kommentit