Kuntaliitto järjesti kansainvälisissä tehtävissä toimivien luottamushenkilöiden tapaamisen 16.1.2025 Kuntatalolla Helsingissä. Päivä oli pitkä, jos mukaan lasketaan myös matkat eri kulkuneuvoilla ja odottelu lentokentällä. Edellisenä yönä nukuin niin pitkään kuin pystyin, mutta herätys oli silti klo 04 yöllä. Matkaan kuuluivat ajaminen omalla ajoneuvolla Raahe-Oulu-Raahe väliä, lennot Oulusta Helsinkiin ja takaisin, yksi taksimatka ja lähijunalla Helsingin päässä lentoaseman ja keskustan väliä. Pieni reipas kävelylenkkikin kuului asiaan. Kun olin takaisin kotona torstai-iltana, oli jo melkoisen myöhä.
Päivä oli siis todella pitkä, mutta sitäkin mukavampi. Paikalla oli oman valtuuskuntani Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin jäsenten lisäksi jäseniä CEMR:stä, UCLG:stä ja Euroopan alueiden komiteasta. Jokaisella näillä organisaatiolla on omat tarkoituksensa ja lähestymiskulmansa, mutta yhteistä on eurooppalainen näkökulma ja vaikuttaminen paikallis- ja aluetason etujen ajamiseksi.
En lähde tässä postauksessa erittelemään kovin tarkkaan näitä eri organisaatioita. Lyhyesti lienee kuitenkin tarpeellista avata niitä. Euroopan neuvosto on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö ja kunta- ja aluehallintokongressi, jossa itse toimin, on paikallisen ja alueellisen demokratian rakentaja neuvoston jäsenvaltioissa.
CEMR vaikuttaa Eurooppa-politiikkaan kaikilla niillä aloilla, joilla on kytkentää kunta- ja maakuntatasoon ja tarjoaa keskustelufoorumin kansallisten jäsenliittojen kautta. UCLG on kansallisten kuntajärjestöjen ja yksittäisten kaupunkien yhteen kokoava kattojärjestö, joka pitää yhteyttää erityisesti YK:hon päin. Euroopan alueiden komitea taas on paikallis- ja aluehallintoa edustava elin Euroopan unionissa.
Kuva: Tapaamisen aloitti Kuntaliiton kv-asioiden päällikkö Laura Parsama
Nyt toteutetussa tapaamisessa erityisinä aiheina olivat Euroopan rooli kansainvälisessä toimintakentässä, josta meille piti esittelyn Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela sekä EU-vaikuttamistapojen kehittäminen, josta meille puhui Euroopan alueiden komitean Markku Markkula. Lisäksi kävimme läpi eri valtuuskuntien esittelyt ja valtuuskuntien yhteisesti jaettavia ajankohtaisia asioita.
Mitä päivästä jäi mieleen ja erityisesti millaisia ajatuksia ne minussa herättävät? Ensinnäkin Eurooppa on viime vuosina ja vuosikymmeninä käynyt läpi hyvin erilaisia kriisejä. On ollut esimerkiksi talous-, pakolais- ja koronakriisit, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Brexit, kun Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Jokainen kriisi on paitsi osoittanut Euroopan unionin kehittämistarpeet, myös jälkikäteen vahvistanut toimintakulttuuria. Silti jokainen kriisi on aina erilainen, eikä mitään manuaalia tule olemaan valmiina tulevaisuuden kriisejäkään ajatellen.
Moni kriisi elää tälläkin hetkellä ja Euroopan yhtenäisyys on kenties tärkeämpää kuin koskaan. Vaikka Euroopan unionin maiden olisi keskityttävä tekemään yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallinnassa ja puolustusyhteistyössä, on poliittinen polarisaatio ja vastakkainasettelu nähtävissä. Esimerkiksi kriisitilanteisiin varautumisen ja puolustusmenoihin panostamisen näkevät Euroopan läntiset valtiot hyvin eri tavalla kuin rajamaat, joihin Suomikin kuuluu.
Uuden edessä voimme olla myös Yhdysvaltojen tehdessä omia päätöksiään. Miten Yhdysvallat aikovat jatkossa vaikuttaa Ukrainan sotaan esim. taloudellisen ja materiaalisen tuen muodossa? Miten Yhdysvallat aikovat tulevaisuudessa panostaa arktisen alueen tilanteeseen? Vaikka viime vuosina USA ei ole kovin näkyvästi kohdentanut sotilaallisia tai muita resurssejaan alueelle, on se sotilaallisesti kuitenkin merkittävä alue. Uskon, että arktisen alueen taktinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan.
Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin jäsenistä olivat paikalla:
Christa Carpelan, Teuvo Harva, Ulla Santti, Tiina Hanhikorpi ja Markku Papinniemi.
Kuvassa myös Kuntaliiton Laura Parsama.
Iltapäivällä pidimme oman valtuuskuntamme kokouksen, jossa kävimme läpi toimenpiteitä kevään kunta- ja aluevaalien jälkeen. Teams-yhteyden kautta meille kertoi vaalitarkkailuun liittyvistä käytännöistä paitsi yleisesti myös Suomen kunta- ja aluevaalien osalta Euroopan neuvoston vaalitarkkailuvirkailija Mathilde Giraldi.
Vaaleihin liittyen oma pestini kunta- ja aluehallintokongressin jäsenenä on katkolla. Vaalitulos ja oman puolueen päätökset vaikuttavat siihen, voinko jatkaa tehtävässä tulevasta syksystä alkaen. Mielelläni näin kyllä tekisin. Tehtävässä tarvitaan aina riittävää englannin- tai ranskankielen taitoa, sillä ilman kielitaitoa ei luottamustehtäviin ja käsiteltäviin asioihin pääse tarpeeksi hyvin sisälle ja tärkeämpääkin tärkeämpi verkostoituminen eri maiden edustajiin jää tekemättä.
Todennäköisesti tulen vaalituloksesta ja puolueen päätöksestä riippumatta osallistumaan kuitenkin vielä useisiin kansainvälisiin kokouksiin. Näin siksi, että vaalien jälkeen valintaprosessi eri instansseissa vie aina aikaa. Päätöksentekoelimiä ovat puolue, Kuntaliitto, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Lisäksi käydään erilaisia neuvotteluja kunnallissihteerien kesken. Esimerkiksi omassa valintaprosessissani meni aikaa useita kuukausia. Vaikka tiesin tulevasta jo toukokuussa, prosessi oli käyty loppuun ja virallinen päätös tullut vasta lokakuussa.
Ennen vaaleja tulen osallistumaan Strasbourgissa Ranskassa ainakin monitorointikomitean kokoukseen helmikuussa ja kongressin täysistuntoon maaliskuussa. Näihin olen jo matkavarauksiakin tehnyt. Vaalien jälkeen olen melkoisen varmasti vielä monitorointikomitean kokouksessa Strasbourgissa vielä kesä-heinäkuun vaihteessa ja mahdollisesti vielä lokakuun alussa.
Ainoa huono puoli näistä kokouksista ja täysistunnoista on se, että joudun tämän kevään aikana olemaan pois kahdesta Raahen kaupunginvaltuuston kokouksesta. Vaikka olen niistä pois, ei se tarkoita sitä, ettenkö toisi esille omia näkemyksiäni kaupungin päätettävissä olevista asioista ja olisi omalta osaltani ryhmäni kannanottojen takana. Näin siksi, että vaikka en valtuuston kokouksiin voi kansainvälisistä tehtävistäni johtuen osallistua, ehdin osallistua kuitenkin valtuustoryhmäni kokouksiin, jotka käydään ennen valtuuston kokouksia.
Lisää kommentti
Kommentit