28.1.2025 Ilta-Sanomissa oli hyvä artikkeli tuulivoiman vaikutuksista uuden tutkimuksen valossa. Otsikko kuuluu seuraavasti: Vastatuulessa – Onko Suomi tekemässä kallista virhettä? Tämä on erittäin hyvä kysymys ja koko artikkeli käsitteli mielestäni hyvin ajankohtaista aihetta. Tuulivoimaa kaavoitetaan ja rakennetaan kiireellä vihreän siirtymän nimissä, mutta pahimmillaan se kääntyy tarkoitustaan vastaan.
Olemme Pohjois-Pohjanmaan liitossa valmistelemassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaa. Prosessi on ollut pitkä ja sen hyväksyminen maakuntavaltuustossa on venynyt. Viimeisin mutka tuli vastaan, kun ELY-keskus antoi lausuntonsa maakuntakaavasta. Lausunnossa nousi esiin useita tuulivoimalle varattuja kaava-alueita, jotka sijoittuvat liian lähelle Natura-alueita.
Maakuntahallituksessa käsittelemme energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaa seuraavan kerran helmikuun kokouksessa, ja tavoitteena on hyväksyä kaava toukokuun maakuntavaltuuston kokouksessa. Tiedän jo pääpiirteissään, millaisia muutoksia kaavaan on tulossa. Mielestäni tärkeimmät ongelmat on uudessa ehdotuksessa korjattu, mutta tilanne elää yhä. Lopullinen ehdotus selviää vasta helmikuussa. Palaan silloin maakuntakaavaan uudessa postauksessa.
Tässä blogikirjoituksessa aiheena on aiemmin mainitsemani Ilta-Sanomien artikkeli ja omia ajatuksiani siitä. Artikkelissa todetaan, että tuulivoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa yhä enemmän paikkoihin, joissa niiden pelätään aiheuttavan vakava huolta luonnolle. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professori Anne Tolvanen on perehtynyt aihetta käsitteleviin ulkomaisiin tutkimuksiin.
Tutkimusten mukaan tuulivoimaloilla on eläimistöön isot vaikutukset. Ei vain tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä, vaan jopa 5 kilometrin etäisyydellä niistä. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa eläimistön populaatiokoon pienenemistä muuttamalla esimerkiksi metsäkanalintujen soidinkäyttäytymistä.
Myös poikasten määrän on todettu vähenevän ja poikaskuolleisuuden kasvavan. Linnut ja lepakot voivat törmätä voimaloihin ja osa eläimistä siirtyy uusiin elinympäristöihin, joissa ne eivät selviä elintilan ja ravinnon puutteen vuoksi. Ekologiset yhteydet kärsivät, jos tuulivoima-alueet sijaitsevat liian lähellä toisiaan. Eläinten elinympäristöt pirstoutuvat ja monimuotoisuus häviää.
Suomen luonnonsuojeluliiton ehdotus tuulivoiman rakentamisesta jo rakennettuun ympäristöön on toisaalta hyvä ja toisaalta huono ajatus. Rakentamalla sinne, missä ihmiset jo elävät, varmistaa sen, että muun muassa luonnonsuojelu-, Natura- ja virkistyskäyttöalueet eivät turmellu.
Kuitenkin valtavien tuulivoimaloiden rakentaminen lähelle asutusta lisää niiden aiheuttamia haittoja ihmisille. Vaikka tuulivoimaloiden melu- ja välkehaitat korostuvat hiljaisessa ympäristössä, eivät ne täysin poistu kaupunkimaisemmassakaan ympäristössä, jossa melua ja valosaastetta on jo valmiiksi. Tuulivoimaloiden matalataajuinen ääni on erilaista kuin esimerkiksi liikenteen aiheuttama melu ja tuulivoimaloiden välke poikkeaa muun muassa tasaisesta katuvalosta.
Melun ja välkkeen lisäksi tuulivoimaloiden lavoista irtoaa mikromuovia luontoon. Suomen ympäristökeskus toivookin nyt rahoitusta, jotta se voisi tutkia asiaa. Tutkimus tulisi mielestäni tarpeeseen, sillä tällä hetkellä irtoavan mikromuovin määrän arvio perustuu täysin siihen, keneltä sitä kysyy.
Esimerkiksi ruotsalaisen Naturskyddsföreningenin Suomen Tuulivoimayhdistys ry - Tuulivoima ja mikromuovi mukaan maan tuulivoimapuistot vapauttavat vuodessa yhteensä noin 0,6 tonnia mikromuovia, kun taas Pelastetaan Suomen luonto ry:n mukaan mikromuovia irtoaa tuulivoimalan elinkaaren aikana noin 30 000 tonnia. Moni virallisempi lähde mainitsee nimenomaan ruotsalaisen tutkimustuloksen luvut, mutta epäilee silti, voiko määrä olla todella niin vähäinen.
Miksi tuulivoimapuistoja kaikesta huolimatta kaavoitetaan ja rakennetaan kiireellä, jopa ohittaen tai vähätellen mahdollisia luontohaittoja? Lyhyesti sanottuna siinä puhuu raha. Tuulivoimayhtiöt saavat kassavirtaa ja kunnat kiinteistöverotuloja. Myös Euroopan unioni ja Suomen valtio haluavat vauhdittaa vihreän siirtymän teollisia investointeja.
Vaikka en ole luonnonsuojelija, ympäristöaktivisti tai mikään mukaan vastaava, toivon silti luonnon säilyvän elinkelpoisena niin kasvillisuuden kuin eläimistön suhteen. Se, että luonto eläimineen säilyy, on myös meidän ihmiskuntamme elämän elinehto. Tuskin me täällä Suomessa maailmaa pelastamme, mutta voimme me vaikuttaa omilla teoillamme siihen, miten elinkelpoisena oma ympäristömme säilyy.
Tuulivoimatuotantoa pitää kehittää niin, että se edistää luontoarvoja. Tuulivoimatuotannon pitää siis ratkaista ongelmia, ei tuottaa niitä lisää. Jos tuulivoimaloita rakennetaan liian yksioikoisesti ja holtittomasti ohittamalla rakentamisesta aiheutuvat muut negatiiviset vaikutukset, se kääntyy lopulta itseämme vastaan.
Lisää kommentti
Kommentit