Raahen Seudussa oli vastikään kysely: Mitä sinä haluat Raahen saaristolta? Raahe oli mukana Vuoden retkikohde -kilpailussa vuonna 2016 ja voitti sen saaden 6500 retkeilijän äänistä peräti kolmanneksen. Hieno saavutus Raahelle, mutta miten Raahe on osannut hyödyntää tätä saavutustaan näin yhdeksän vuoden jälkeen?
Raahen saaristo on virkistyskäytössä ympäri vuoden. Saaristoon järjestetään risteilyjä ja saaristossa on ympärivuorokautisessa käytössä olevia autiotupia ja laavuja. Talvisin meren jäällä voi hiihtää, kävellä tai luistella ja kulkea silläkin tavoin jääteitse saariin. Monen kaupungin asukkaan ja yrittäjän mielestä kehitettävää kuitenkin riittää saaristomme tuotteistamisessa ja potentiaalin hyödyntämisessä.
Omatoimitutkailu netin maailmassa osoitti, että loppujen lopuksi palveluja saaristoon ja saariston hyväksi tarjotaan hyvin vähän. Kun tutustuin netissä palvelutarjontaan, ensimmäisenä törmäsin MeriRaaheen, joka järjestää muun muassa saaristoristeilyjä ja hylkeenpyyntikeikkoja majoituksineen ja ruokailuineen. Lisäksi palveluja tarjoavat esimerkiksi monet Raahen majoitus- ja ravitsemusliikkeet, mutta eivät varsinaisesti merellisessä kontekstissa. Mahdollisesti muitakin palveluntarjoajia kaupungistamme löytyy, mutta 14 vuotta Raahessa asuneena on todettava, etteivät ne ole ainakaan kovin näkyvästi markkinoituja. Itselleni tutuksi ovat käyneet vain risteilyt, mutta ei juuri mikään muu.
Mennään takaisin Raahen Seudun teettämään kyselyyn. Sen mukaan ihmiset kaipasivat eniten toimivia veneyhteyksiä saariston ja mantereen välillä sekä saarista toisiin ja talvisin erillisiä reittejä hiihtäjille, kävelijöille ja luistelijoille. Veneilijät kaipasivat parempia väylämerkkejä ja moni kaipasi kahvilaa takaisin Taskuun.
MeriRaahe järjestää jo venekuljetuksia saarten välille, mutta veneretkien hinta koettiin kovin kalliiksi etenkin, jos on perheenä liikkeellä. Veneilijöiden toive väylämerkkien parantamisesta on varmasti aiheellinen, sillä olen itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, että kesän edetessä rantamerkit uppoavat pusikoihin piiloon. Taskun kahvilan sijaan on kahvila avautumassa Iso-Kraaseliin, mutta se toimii vain viikonloppuisin. Monissa saarissa on nuotio- ja leiripaikkoja, mutta monet potentiaaliset uimarannat ja retkeilypaikat ovat kasvaneet umpeen.
Saaristot ovat aina olleet minulle rakkaita. Olen käynyt Turun saaristossa, kulkenut luotsilla Hailuotoon, veneillyt Hangon edustan saaristossa ja käynyt veneellä Raahen saaristossa. Vilvoittava tuuli, aurinko, meren suolainen tuoksu ilmassa ja saariston luonto ovat monelle raahelaiselle itsestään selvyyksiä, mutta monelle matkailijalle ne voisivat olla elämyksiä, jos osaisimme saaristoamme hyödyntää sen ansaitsemalla tavalla.
Mielenkiintoisimman ajatuksen saaristomme hyödyntämisessä nosti esiin Raahen Seudussa 15.1.2025 Helena Ilkkala ja Jouni Leinonen. He mainitsivat mökkien kaavoittamisen Pikkulahden ympäristöön. Mökeillä olisi varmasti kysyntää luontomatkailijoille. Luontomatkailijathan ovat liikkeellä kokeakseen luontoa ja ehkä monellakaan heistä ei ole mielessään majoittuminen kaupunkimaisessa ympäristössä.
Tästä heitänkin ilmaan ajatuksen. Sen sijaan, että kaavoittaisimme kerrostaloasuntoja alati asukaskadosta kärsivään kaupunkiimme, voisimme kaavoittaa vapaa-ajan asuntoja matkailijoille. Kun kaupunkiin virtaisi lisää matkailutuloja, yritystoimintakin kukoistaisi. Kun yritystoiminta kukoistaisi, myös palvelut paranisivat. Kun palvelut paranisivat, myös ihmiset kokisivat asumisen Raahessa olevan aiempaa mielekkäämpää. Kun saisimme kaupunkiin lisää asukkaita, voisimme alkaa miettimään niitä kerrostaloasuntojakin.
Lisää kommentti
Kommentit