Vanha Raahe
Vanha Raahe on täynnä vanhoja rakennuksia, joista moni tuntuu vain odottavan lopullista purkutuomiotaan. Me raahelaiset emme näe alueen potentiaalia emmekä sen todellista viehätystä. On helppo sokaistua sille, mikä on koko ajan silmien alla ja mihin on tottunut. Sellaiset asiat ovat ihmiselle itsestäänselvyyksiä.
Paikan viehätykseen herään itsekin aina silloin, kun olen kierrättänyt sukulaisia ja tuttavia vanhan Raahen kaduilla. Jokainen heistä on todennut saman asian: ”En ole tiennytkään, että Raahessa on näin hieno vanha puutalokaupunginosa.” Se saa joka kerta minut hätkähtämään ja toteamaan, että juuri näinhän se on. Vanha Raahe on upea hieno paikka, joka henkii vanhan ajan tunnelmaa.
Vanhan Raahen kadut ovat kapeita ja puisia rakennuksia on vieri vieressä. Talojen kauniista sisäpihoista voi nähdä vilahduksen portin pielen ohi kulkiessaan ja talojen ikkunoissa on kukkia ja joskus Raahen laivakoiratkin katsovat ikkunasta ulos odottaen isännän saapumista meriltä. Jos laivakoirat katsovat ikkunassa sisäänpäin, tietää isännän olevan kotona.
Parhaimmillaan vanha Raahe on kuitenkin iltaisin, kun liikenne on vähäistä ja taustalla oleva häly kaikin puolin hiljenee. Silloin voi melkein kuulla hevosten vetämien vankkureiden pyörien kolinan mukulakivikadulla, nähdä lasten juoksevan kadulla sekä mekkoihin ja myssyyn pukeutuneet naiset kantamuksineen kulkemassa asioillaan. Rannan läheisyydessä taas voi haistaa meriveden suolaisen tuulahduksen.
Vanha Raahe on kuitenkin tuhoutumassa pikkuhiljaa, jos rakennukset jäävät oman onnensa nojaan. Vaikka osa rakennuksista on hyväkuntoisia, on osa valitettavan heikossa kunnossa. Rakennusten peruskorjauksella on jo kiire, eikä osaa voi enää edes pelastaa. Pikkuhiljaa menetämme osan kaupungin kulttuuriperinnöstä, historiasta, sen viehätysvoimasta ja mahdollisesta todellisesta matkailuvaltista, jos osaamme aluetta oikein markkinoida.
Miksi emme sitten kaupunkina tee vanhaan Raaheen korjaustöitä. Siksi, että todella monet rakennuksista ovat yksityisomistuksessa. Siksi, että kaupungin omistuksessa olevien rakennusten peruskorjaukseen ei ole kaupungilla varaa. Työn määrä olisi mittava ja rahan tarve vielä mittavampi. Mutta jotain pitäisi silti pystyä tekemään. Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuutta pitäisi selvittää aktiivisesti, eikä lakaista vanhan Raahen korjaamista lokeroon ”sitten joskus, kun rahaa on”.
Kotiseutuliiton webinaari 3.2.2025
Osallistuin maanantaina 3.2.2025 Kotiseutuliiton järjestämään webinaariin, jossa keskusteltiin vanhojen rakennusten korjaamisesta purkamisen sijaan. Webinaarissa oli osallistujia todella vähän ja olin lisäksi ainoa raahelainen luottamushenkilö paikalla. Webinaari pidettiin alkuillasta, joten ajankohdan olisi luullut mahdollistavan osallistumisen isommallekin joukolle.
Oli niin tai näin, sain itse webinaarista irti mielenkiintoisia faktoja, tosin laskelmia joidenkin väitteiden tueksi ei juuri esitetty. Jos joku haluaa tutustua webinaarin aiheeseen tarkemmin, voi käydä tutustumassa siihen Kotiseutuliiton sivuilla: Vinkkilista ja tietopaketti kuntavaaleihin valmistautumiseksi - Suomen Kotiseutuliitto. Seuraavaksi kerron webinaarin sisällöstä muutamia esiin tulleita asioita.
Kotiseutuliiton mukaan olemassa olevan rakennuksen korjaaminen ja lisärakentaminen on purkamista ja uudisrakentamista edullisempi ratkaisu niin kustannuksiltaan kuin päästöiltään. Rakennuksen n. 50 vuoden elinkaaren aikana se tulee lähes viidenneksen kalliimmaksi kuin rakennuksen peruskorjaus. Tämä 50 vuotta on nykyinen keskimääräinen rakennusten purkuikä.
Kotiseutuliitto ei kuitenkaan täsmentänyt, missä kunnossa rakennus on laskelmien mukaan ollut peruskorjausvaiheessa. Vaatiihan esimerkiksi seinien ja lattian kokonaan purkaminen ja uudelleen rakentaminen enemmän rahaa kuin pelkkien pintojen korjaus ja tuottaa totta kai myös enemmän päästöjä.
11% Suomen rakennuksista on valmistunut ennen vuotta 1940 eli maamme rakennuskanta on nuorta verrattuna muihin Euroopan maihin. Ei tarvitse mennä kuin Keski-Eurooppaan huomatakseen, miten hyväkuntoisia eri ikäisiä rakennuksia muissa maissa on. Täällä Suomessa tunnumme haluavan niistä vain eroon, mikä on sääli.
Maailman jätekuormasta 40% ja päästöistä 1/3 syntyy rakentamisesta. Kulutetuista luonnonvaroista puolet käytetään rakentamiseen painon mukaan mitattuna. Vaikka rakennettaisiin nollaenergiatalo, se ei tasoita purkamisen ja rakentamisen päästöjä alle 50 vuodessa. Tämä kertoo mielestäni hyvin sen, kuinka valtavat rakentamisesta aiheutuvat päästöt todella ovat.
Vaikka ilmastokysymykset eivät varsinaisesti ole lähellä oman puoleeni sydäntä, meidän jokaisen, puoluetaustasta riippumatta, pitää miettiä päätöksentekoa myös ilmastomme näkökulmasta. Jos esimerkiksi peruskorjauksella rakennus voidaan herättää uudelleen henkiin, miksi suosisimme kalliimpaa ja paljon päästöjä tuottavaa uudisrakentamista?
Lähde: Soveliuksen talo | Raahe.fi
Vaikka vanhoista rakennuksista voidaan sanoa, että ne ovat vanhanaikaisia ja rumia, on ulkomuoto aina katsojan silmissä. Monet ihmiset kuitenkin mieltyvät vanhoihin rakennuksiin siitä vaiheessa, kun ne ovat tarpeeksi vanhoja. Silloin mielipide kääntyykin ajattelemaan, että rakennukset ovat idyllisiä, viehättäviä ja omalla tavallaan kauniita.
Raahessakin vanhin rakennus, Soveliuksen talo, on 1700-luvun lopulta peräisin. Vaikka sitä on peruskorjattu aikojen saatossa, sen perusolemus on säilynyt ennallaan jo vuosisatoja. Vanhassa Raahessa on muitakin vanhoja rakennuksia, jotka ansaitsisivat jäädä eloon asuttaviksi ja jälkipolville ihasteltaviksi. Vaalikaamme siis vanhaa, ei tuhota sitä.
Lisää kommentti
Kommentit