Tässä postauksessa kerron tiivistettynä kolmesta aiheesta, joita käsittelimme Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen kokouksessa 10.2.2025. Erityisesti maakuntakaava herätti maakuntahallituksen jäsenissä eniten keskustelua.
Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava
Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaa on jumpattu maakuntaliitossa lokakuusta 2021 lähtien, joten matka tähän pisteeseen on ollut pitkä. Kaavaa on käsitelty viranhaltijoiden pöydillä ja eri toimielimissä. Lausuntoja on pyydetty Ruotsia myöten ja vielä loppumetreillä ELY-keskuksen Natura-riskiarvio on edellyttänyt muutoksia maakuntakaavaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on painanut vaakakupissa paljon, sillä luonnonsuojelulain vastaista maakuntakaavaa ei voida laatia. Sen perusteella on maakuntakaavasta poistettu viisi tuulivoima-aluetta ja moniin alueisiin on tehty selkeitä rajauksia.
Tuulivoima herättää aina keskustelua. Tuulivoimayhtiöt ja kunnat vaativat lausunnoissaan mahdollistavaa kaavaa ja potentiaalisten tuulivoima-alueiden läheisyydessä asuvat ihmiset eivät tuulivoimaa useinkaan ”takapihalleen” halua. Maakuntakaavaprosessi on opettanut minulle sen, että tuulivoiman kyseessä ollessa kaikille yhteisesti mielekästä ratkaisua ei ole olemassakaan.
Viimeisimmässä maakuntahallituksessa tehtiin vielä muutoksia kirjauksiin ja kirjaus kuuluu seuraavasti: ”Seudullisesti merkittävän tuulivoimayleiskaavan voi laatia myös maakuntakaavojen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle riittäviin selvityksiin perustuen, mikäli laadittava kaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan keskeisten tavoitteiden tai periaatteiden kanssa, eikä kaava vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista”.
Uusi kirjaus tarkoittaa sitä, että seudullisesti merkittävän tuulivoimayleiskaavan voi laatia myös maakuntakaavan ulkopuolisille alueille, mutta riittävät selvitykset täytyy aina tehdä. On otettava muun muassa huomioon alueiden käytön ekologinen kestävyys sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Kirjauksella ei voida ohittaa luonnonsuojelulain määräyksiä, mutta voidaanko lakia tulkita väljemmin kuin ELY-keskus on tulkinnut? Se jää nähtäväksi.
Lausuntopyyntö valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta
Maakuntahallitus kävi keskustelua valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuosille 2026-2037 annettavasti lausunnosta. Lausunnon ydin on huoltovarmuuden, turvallisuuden, elinkeinoelämän ja taloudellisen kasvun painotuksissa. Tarvittaviin investointeihin ei ole varattu tällä hetkellä riittävää rahoitusta valtion taholta. Lausunnossa nostetaan esille kansainväliset kuljetusketjut Pohjois-Pohjanmaalta pohjoiseen ja edelleen Ruotsiin, Oulun ja Raahen satamien tarpeet sekä raideliikenne ja teiden pääväylien kehittämistarpeet.
Lausunnossa Raahen satama ja 8-tie ovat kyllä esillä kehittämiskohteina, mutta mielestäni sitä olisi kuulunut korostaa vieläkin enemmän. Näin siksi, että 96% kaupasta kulkee satamien kautta. Tehokas tuonti ja vienti on kiinni siitä, miten hyvin kuljetukseen tarvittava infrastruktuuri on rakennettu. Satamien kautta pohjoiseen ja pohjoisesta satamiin kulkevassa tavaraliikenteessä 8-tie on merkittävä väylä.
Lausuntopyyntö työryhmämietinnöstä hallituksen esitykseksi lakiuudistuksista
Maakuntahallituksen kokouksessa käsiteltiin myös lausuntopyyntöjä erilaisista lakiuudistuksista. Erityisesti hankintalain uudistus on herättänyt kiivastakin keskustelua kunnissa etenkin inhouse-yhtiöihin liittyen. Olen aiheesta kirjoittanut jo aiemmin blogiini. Maakuntaliiton lausunnossa esitettiin samoja huomioita, joita olen itsekin pohtinut postauksessani.
Lausunnossa esitettiin esimerkiksi, että 10%:n vähimmäisomistusosuuden asettaminen sidosyksiköille aiheuttaa suuriakin muutoskustannuksia ja palvelujen uudelleenjärjestämiseksi 1,5 vuoden siirtymäaika on aivan liian lyhyt. Erityisen kipeästi lakimuutos osuisi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Lisää kommentti
Kommentit