Viime aikoina on runsaasti keskustelua herättänyt se, mihin suuntaan Raahe lähtee viemään jätehuoltoaan. Rakennetun ympäristön lautakunnan kanta on jätehuollon siirtäminen Vestialle ja valtuuston päätös pitäisi saada aikaan vielä tämän valtuustokauden aikana. Päätöksen venyttäminen seuraavalle valtuustokaudelle johtaisi kuulemma siihen, että jätehuoltoasiassa lähdettäisiin nollasta uudelleen liikkeelle.
Tällä hetkellä Raahe on Kiertokaaren osakkaana 2,6%:n omistuksella. Valitettavasti tilanne on hankala sopimuksen tulkintojen kanssa. Kaupungilla ei ole esimerkiksi tarkkaa tietoa siitä, mitkä ovat sen tarkat vastuut ja vapaudet. Kiertokaari hoitaa Raahen jäteaseman jätemäärästä peräti 80%, joten aivan pienestä jätemäärästä ei ole kyse ja lisäksi kaupunki maksaa Kiertokaaren palveluista sievoisen summan vuosittain.
Vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi
Rakennetun ympäristön lautakunta on tehnyt vuodesta 2023 lähtien töitä jätehuollon jatkon järjestämisen selvittämiseksi. Lautakunta on muodostanut kolme vaihtoehtoa, joita ovat jatkaminen Kiertokaaren osakkaana, jätehuollon järjestäminen omana toimintana sekä liittyminen täysjäseneksi kuntien omistamaan jäteyhtiöön. Vaihtoehtoina on esitetty Kiertokaarta tai Vestiaa.
Mielestäni huonoin vaihtoehto on jatkaminen nykyisellään. Raahen kaupunki omistaa Kiertokaaresta pienen osan ja maksaa jätehuollosta paljon. Toisessa vaihtoehdossa kaupunki järjestää jätehuollon omana toimintana vaihtaen yhteistyökumppania samalla. Tämä on selkein vaihtoehto, tosin se vaatii henkilöstöresurssien lisäystä ja panostamista kilpailutukseen. Raahella ei myöskään ole omaa jätteenkäsittelylaitosta. Tämän vuoksi jätteet olisi joka tapauksessa kuljetettava muualle käsiteltäväksi.
Kolmas vaihtoehto on liittyä täysjäseneksi kuntien omistamaan jäteyhtiöön, kuten Kiertokaareen tai Vestiaan. Tämä voi lisätä toiminnan tehokkuutta, kun mukana on useita kuntia ja kilpailutusta ei tarvitse tehdä itse. Minua muuten hämää sana täysjäsenyys tai vastaavasti osajäsenyys. Kun kyseessä on osakeyhtiö, ovat omistajat osakkaita, eivät jäseniä. Tässä vaihtoehdossa positiivista on se, että useammassa kunnassa on voimaa tuottaa palveluja tehokkaammin ja kaikki jätehuoltoon liittyvä toiminta siirtyy yrityksen vastuulle, myös kilpailutus.
Hankintalain uudistus
Mutta on olemassa muuttuva tekijä, jolla on suuri vaikutus kokonaisuuteen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Kaavailtu hankintalain uudistus ja erityisesti 10%:n mekaanisen rajan lisääminen kuntien omistamille inhouse-yhtiöille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunkin inhouse-yhtiön osakkaan tulee omistaa vähintään 10% yhtiön osakekannasta.
Hankintalain uudistus ja 10%:n mekaaninen raja tarkoittaa sitä, että Raahen pitää omistaa Kiertokaaresta jatkossa 2,6%:n sijaan vähintään 10%. Toiseksi Vestiaan liittyessään sen pitää omistaa sama 10% osakekannasta. Kun Vestiassa on jo tällä hetkellä 16 osakasta, en tiedä millaisella laskuyhtälöllä 17 osakasta, Raahe mukaan lukien, voisi kukin omistaa vähintään 10% osakekannasta.
Ainoa esitetyistä vaihtoehdoista, johon hankintalain suunniteltu muutos ei vaikuta, on palveluiden tuottaminen omana palveluna. Tässäkään vaihtoehdossa emme voi taata paikallisten jäteyritysten toiminnan jatkumista, koska jätekuljetukset pitää joka tapauksessa kilpailuttaa. Kilpailutukseen osallistuvia yrityksiä ei saa tasa-arvoperiaatteen nojalla asettaa eriarvoiseen asemaan. Mutta sopivalla hinnoittelulla ja yrityksen ollessa jo paikkakunnalla heillä olisi paremmat mahdollisuudet.
Oma kantani
Vaikka kaupungin tekninen johtaja on sitä mieltä, että päätös jätehuollon järjestämisestä pitää syntyä tämän valtuustokauden aikana, olen hieman eri mieltä. Mielestäni meidän pitää ottaa aikalisä, koska emme vielä tiedä hankintalain uudistuksen vaikutuksia kuntien omistamien yhtiöiden omistusosuusvaatimuksiin. Sen sijaan meidän pitää viipymättä aloittaa tarkemmat selvitykset siitä, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä jätehuollon järjestäminen omana toimintana vaatisi.
Lisää kommentti
Kommentit