Kuten turhan usein viime vuosina on tapahtunut, veden tulo katkesi jälleen tänään talossamme. Syynä tähän oli runkovesiputken katkeaminen Arkkukarissa Järvelänjärven kohdalla. Kun veden tulo ei palautunut 5 tunnin kuluessa, soitin vesiyhtiölle ja tiedustelin tilannetta. Kuulin, että kaivinkoneen kauha oli katkaissut runkovesiputken, mutta vastausta korjaustöiden etenemisaikataulusta en saanut.
Raahen eteläpuolella 8-tien varressa on kaivettu jo pitkään, milloin mitäkin tai siltä ainakin tuntuu. Yllättävän usein, vähintään kerran vuodessa, runkovesiputki saadaan rikottua kaivamalla. Vääjäämättä herää kysymys, eikö kaivinkoneen kuljettajille ole annettu tietoa missä runkovesiputki kulkee ja kuinka syvällä se on?
Arkkukarissa ja varmasti monessa muussakin Raahen eteläpuolen kylässä näihin vesikatkoihin on jo totuttu. Ainakin meillä on totuttu jopa siinä määrin, että erään huoneemme nurkassa on aina vähintään 10 litran vesikanisteri odottamassa mahdollista äkillistä vesikatkoa. Se on kai sitä kokemuksen mukanaan tuomaa varautumista.
Alan vähitellen verrata Raahen kaupungin eteläosan vesihuollon infrastruktuuria Balkanin maihin. Vesi katkeilee vähän väliä ja palautuu sitten joskus. Vesiputket alueella vuotavat ja poksahtelevat rikki. Jos jostakin syystä ne eivät itsekseen mene, niin ainakin mekaanisesti ne saadaan aina hajalle.
Viime kesän puheenaihe sosiaalisessa mediassa oli Saloisten K-Marketin risteyskohdassa tien alta puskeva vesi ja sen vieressä 8-tien varteen äkillisesti ilmestynyt sorsalampi, josta vesi ei suostunut katoamaan. Kivahan se oli katsella sorsapesueen uimista lammessa, mutta samalla sai pelätä, milloin tie pettää alta. Jostakinhan sekin vesi tuli.
Olen todella huolissani vesihuoltoverkoston kunnosta. Putkistot ovat liian vanhoja ja hukkavuotoja on jopa satoja tuhansia kuutioita vuodessa. Miten verkosto on yleensä päässyt niin heikkoon kuntoon? Syitä on useita, mutta yhtenä merkittävänä syynä pidän sitä, ettei Raahen Veden taloudelliset resurssit ole mahdollistaneet putkistojen uusimisia. Edes viime vuosien reilut vesimaksujen korotukset eivät ole paikanneet vesiyhtiön taloutta riittävästi lisäinvestointien toteuttamiseksi.
Tarkastuslautakunnassa kiinnitimme jo aiemmin huomiota Raahen Veden maksamiin osinkoihin Raahen kaupungille. Vesiyhtiö maksoi neljän vuoden ajan mielestäni kohtuuttoman suurta osinkoa liikevaihtoonsa nähden.
Perustan kohtuuttomuusväitteeni vertailemalla osinkojen määrää toiseen kaupungin konserniyhtiöön. Kun Raahen Vedeltä edellytettiin runsaan 4 miljoonan euron liikevaihdolla maksamaan kaupungille osinkoa 354 000 euroa, Raahen Energialta osinkoa edellytettiin maksettavan 336 000 euroa 15,5 miljoonan euron liikevaihdosta.
Raahen Veden tilanteeseen herättiin lopulta ja vuonna 2024 osinkoja ei peritty vesiyhtiöltä. Nähdäkseni samaa esitetään vuoden 2025 talousarviossa. Osinkojen perimättä jättäminen on todella tärkeää, sillä se lisää osaltaan Raahen Veden taloudellisia resursseja toteuttaa vesihuoltoverkoston kipeästi kaipaamia saneeraustoimenpiteitä.
Verkoston korjausvelka on kasvanut kohtuuttomasti vuosi vuodelta. Saneeraustöitä on voitu tehdä viime vuosina vain murto-osan siitä, mitä olisi vaadittu korjausvelan saamiseksi kuriin. Investointipääomaa taas pitäisi vesiyhtiöllä olla miljoonia vuositasolla, jotta korjausvelkaa saataisiin vähennettyä.
Muutaman vuoden tauko osinkojen maksamisessa ei tule riittämään vesiyhtiölle. Verkoston uusimisessa menee vuosikymmeniä tai kauemmin riippuen Raahen Veden taloudellisista edellytyksistä. Käytännössä verkoston uusimisella on kiire ja nykyinen saneeraustahti on aivan liian hidas.
Ei pidä unohtaa, että vedenjakelu on osa kriittistä infrastruktuuria. Siihen meidän pitää kaupunkinakin panostaa, eikä pyrkiä tasapainottamaan Raahen kaupungin taloutta karsimalla kriittisen infrastruktuurin ylläpidosta. Karsimistahan se on, jos kaupunki perii osinkoja yhtiöltä vähentäen samalla yhtiön kykyä huolehtia vesihuollon välttämättömistä tehtävistä.
Lisää kommentti
Kommentit