Selvityshenkilöt ovat antaneet raporttinsa valtionosuusuudistuksesta ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Jos uudistusta tullaan ajamaan selvityksessä mainitulla tavalla, tarkoittaa se lähes huomattavia taloudellisia menetyksiä pienille kunnille, jotka saavat merkittävän osan kiinteistöverotuloistaan tuulivoimaloista. Niitä riittää erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla.
Aluksi lienee syytä hieman avata sitä, miten valtionosuudet määräytyvät ja mitä tasausjärjestelmä käytännössä tarkoittaa. Nykytilassa valtionosuuden määräytyvät sen perusteella, miten kunnan asukaskohtaisten laskennallisten verotulojen määrä poikkeaa maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta tulosta. Jos kunnan laskennalliset verotulot alittavat kaikkien kuntien keskimääräisen verotulon, kunta saa valtionosuuksina tasauslisää. Jos taas kunnan laskennalliset verotulot ylittävät kaikkien kuntien keskimääräisen verotulon, se joutuu maksamaan tasausvähennystä.
Tällä hetkellä tasausjärjestelmä on noin neljäsosa peruspalveluiden valtionosuuden kokonaisuudesta. Tasausjärjestelmässä kunnan verotuloihin lasketaan mukaan kunnallisvero, kuntien osuus yhteisöverosta sekä kiinteistöverotulo 50%:n osuudella. Kiinteistöverotuloihin ei kuitenkaan lasketa mukaan voimalaitosten kiinteistöverotuloja, pois lukien ydinvoimalaitokset.
Selvityshenkilöiden laatimasta valtionosuusuudistuksen raportista vain yksi osa käsittelee tätä voimalaitosten kiinteistöverotulojen mukaan ottamista valtionosuuksien laskentaan 50%:n osuudella. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että yhteisö- ja kiinteistöverotulot jakautuvat tällä hetkellä epätasaisesti kuntiin ja on oikeudenmukaista laskea voimalaitosten kiinteistöverotulot mukaan myös. Tarkoituksena on lyhyesti tasata kuntien välistä veropohjaa.
Jos tämä menee läpi, tarkoittaa se seuraavaa. Mitä suuremmat tuulivoimalaitoksista saatavat verotulot kunnalla on, sitä todennäköisemmin se joutuu jatkossa maksajan rooliin sen sijaan, että kunta saisi valtionosuuksina tasauslisää. Eniten uudistuksesta kärsisivät ne pienet kunnat, jotka ovat rakentaneet paljon tuulivoimaa ja muut kiinteistöverotuotot ovat alhaiset.
Eniten uudistuksesta taas hyötyisivät ne kunnat, joilla ei ole tuulivoimaa ja jotka ovat aiemminkin maksaneet tasausvähennystä. Tämä tarkoittaa suuria kaupunkeja, joissa on paljon korkeammin koulutettuja asukkaita. Myös ne Itä-Suomen kunnat, joissa tuulivoimarakentamista ei voida toteuttaa esimerkiksi puolustusvoimien tutkatoiminnan vuoksi, hyötyisivät uudistuksesta jossakin määrin.
Uudistus olisi huono asia erityisesti Pohjois-Pohjanmaan pienille tuulivoimakunnille. Niille kunnille, jotka ovat panostaneet uusiutuvaan energiaan. Muun muassa Pyhäjoen kunta menettäisi tasauslisänä peräti 210 €/asukas. Tässä 2964 asukkaan kunnassa se tarkoittaisi vuosittaisin 622 440 €:n menetyksiä valtionosuuksissa.
Pitää kuitenkin muistaa, että nämä laskelmat ovat vasta alustavia ja uudistuksen vaikutus taloudellisesti voi poiketa tästä suuntaan tai toiseen. Toiseksi koko selvitys on tosiaan vasta selvitys, ei vielä päätös. Pelkään kuitenkin, että voimalaitosten kiinteistöverotulojen ottaminen mukaan valtionosuuksien laskentaan tulee toteutumaan ainakin joiltain osin.
Pohjois-Pohjanmaalle ja monille sen kunnille uudistus olisi tältä osin taloudellisesti kova, enkä itse sitä voi millään tavalla kannattaa. Jos se toteutuu, kerrannaisvaikutukset ovat valtavat. Uusiutuvan energian kehittäminen loppuu alueella, sillä kukapa haluaa haittoja omalle kunnalleen, jos siitä ei pääse täysimääräisesti verotuloina hyötymään?
Kun tuulivoimaa ei enää rakenneta, lakkaavat myös monet elinkeinoelämän hankkeet, jotka ovat keskittyneet uusiutuvaan energiaan. Suuret teollisuus- ja muut hankkeet siirtyvät länsirajan taakse Ruotsiin tai kauemmas. Näin vaikuttaa jo nytkin olevan suuntauksena. Kun elinkeinoelämä sakkaa, sakkaa myös koko Suomen talous.
Haluaisin niin oman puolueeni Perussuomalaisten kuin muidenkin hallituspuolueiden ministerien ja kansanedustajien ymmärtävän tämän. Haluan enemmän kuuntelua ja laajempaa perspektiiviä päätösten syy- ja seuraussuhteista. Vaikka päätös voi kuntien tasa-arvoisuuden kannalta vaikuttaa hyvältä, voi se koko Suomen osalta olla erittäin huono päätös.
Lisää kommentti
Kommentit