
Raahen Seudussa 14.2.2025 päätoimittaja Nina Tuomikoski otti kantaa Raahen kaupunginjohtajahakuun ja soveltuvuusarviointiin. Hän totesi, että soveltuvuusarvioinnit ovat suurta bisnestä, mutta niiden tuomaa lisäarvo on vaikea osoittaa. Soveltuvuusarvioinnit todellakin ovat suurta bisnestä, mutta niiden tuoma lisäarvo ei ole automaattisesti kehno. Erityisesti se tuo monipuolista ja ulkopuolista näkemystä ehdokkaiden soveltuvuuteen silloin, kun valinnasta päättävien henkilöiden näkemykset ehdokkaista vaihtelevat ja he eivät pääse yksimieliseen päätökseen.
Raahessa kaupunginjohtajahaussa on nyt haastateltu kolmea kandidaattia: nykyistä kaupunginjohtajaa Leena Mikkola-Riekkistä, Siikajoen kunnanjohtajana toiminutta Pertti Severinkangasta sekä Enontekiöllä kunnanjohtajana toiminutta Petri Härköstä. Haastatteluryhmä on lopulta esittänyt kaikkien kolmen lähettämistä soveltuvuusarviointiin.

Nina Tuomikoski totesi, että mitä jos kaupunginhallitus luottaisikin omaan asiantuntemukseensa? Hän otti myös esille sen, että nykyisen kaupunginjohtajan kanssa on tehty yhteistyötä jo kohta kolme vuotta ja siinä ajassa pitäisi huomata, onko kaupunginjohtaja tehtäväänsä sovelias. Severinkankaan sopivuudesta lienee muodostunut käsitys käytännön tasolla ja Härköstä voisi vielä haastatella uudelleen.
Ei ole kysymys kaupunginhallituksen asiantuntemuksesta, jos yksimielisyyttä ei synny. Kysymys on ennemminkin erilaisista näkemyksistä mitä kaupunginjohtajalta odotetaan. Se, että kaikki kolme halutaan lähettää soveltuvuusarviointiin, ei ole merkki siitä, että nykyistä kaupunginjohtajaa kukaan pitäisi tehtäväänsä sopimattomana.
Kyse on läpinäkyvyydestä ja tasapuolisuudesta. Leena Mikkola-Riekkinen on toiminut tähän saakka määräaikaisena kaupunginjohtajana. Nyt kun tämä määräaikaisuus päättyy, olemme valitsemassa kaupunginjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Itse näen asian niin, että mahdollisuus hakea virkaan täytyy olla tasapuolisesti kaikilla halukkailla ja viran hakuprosessin pitää näkyä avoimesti Raahen kaupungin asukkaille.

Nina Tuomikoski myös totesi, että soveltuvuusarvioinneista on tullut rekrytoinneissa eräänlainen maan tapa ja niiden pohjalta palkataan niin täysosumia kuin hutejakin. Empiirisesti on mahdotonta todentaa, olisiko joku soveltuvuusarvioinnissa kärkisijojen ulkopuolelle jäänyt suoriutunut tehtävästä lopulta kaikkein parhaiten.
Olen ollut mukana joissakin rekrytoinneissa, joissa on käytetty soveltuvuusarviointia. Yksinkertaistettuna voin todeta, että ainakaan niissä missä itse olen ollut mukana, ei pelkästään soveltuvuusarvioinnin perusteella ole valittu yhtäkään henkilöä virkaan. Kyse on aina kokonaisarvioinnista. Katsotaan koulutusta, työkokemusta, haastattelussa esiin tulleita asioita sekä soveltuvuustestin näyttämää tulosta.
Kun soveltuvuusarvio valmistuu, ei se siis määrää ehdottomasti valitsemaan ketään tiettyä ehdokasta. Valinnan tekevät aina ihmiset, eivät konsultin tekemät soveltuvuusarvioinnit. Valinta voi toteutua soveltuvuustestien antamien tulosten mukaisesti, tai sitten ei. Olisin huolissani, jos tehtävään valittaisiin sokeasti pelkän arvioinnin perusteella.
On täysin totta, että soveltuvuusarviointeja ei pitäisi tehdä vain tavan vuoksi. Arviointi maksaa jokaiselta testattavalta erikseen, joten jo haastatteluvaiheessa pitäisi ehdokkaiden määrää saada karsittua mahdollisimman pieneksi joukoksi. Eikä arviointia pidä mielestäni koskaan tehdä kaikissa rekrytoinneissa automaattisesti. Enkä edes usko, että näin tehdään.

Itse näen asian niin, että Raahen kaupunginjohtajan valintaprosessin toteutustapa ei ole ketään vastaan, eikä kenenkään puolella. Valinnan olisi toki voinut hoitaa niinkin, että nykyinen kaupunginjohtaja olisi vakinaistettu suoraan jatkamaan tehtävässä. Se olisi tullut halvimmaksi vaihtoehdoksi.
Jos kaupunginjohtajan rekrytointi olisi toteutettu suoraan, tietäisimme mitä saamme. Minulla ei ole pahaa sanottavaa nykyisestä kaupunginjohtajasta, sillä hänelle Raahen kaupunki ja sen hallinto on tuttu. Hän on osaava ja toimii varmasti kaupungin etu edellä. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä kaipaisin häneltä hieman enemmän näkyvyyttä jatkossa, jos hän tulee valituksi.
Mutta en siltikään ymmärrä, miksi emme kaupunkina saisi avata kaikille halukkaille mahdollisuutta hakea kaupunginjohtajan pestiä. Kun tulee organisaatioon ulkopuolelta, voi kaupunkikin saada uutta tuulta alleen. Mutta siinä on riskinsä, kuten muutamat edelliset kaupunginjohtajat ovat osoittaneet. Mutta riskinsä on silläkin, jos ei koskaan oteta riskiä.
Lisää kommentti
Kommentit